Kari Palonen

Wikipedia

Kari Palonen on Jyväskylän yliopiston valtio-opin professori ja politiikan tutkija. Hän on tehnyt elämäntyönsä Jyväskylän yliopistossa, jossa yhä opettaa. Palonen on tutkinut miltei koko uransa politiikan käsitettä käsitehistoriallisesta näkökulmasta. Hänen työnsä lähtökohta on Max Weberin politiikka-analyyseissa ja poliitikko-jaotteluissa. Kieli, sanat ja käsitteet ovat hänelle samaan aikaan sekä työkalu että tutkimuksen kohde. Paljolti hänen ansiostaan Jyväskylän politiikan tutkimuksen koulukunta on suuntautunut filosofisesti ja semanttisesti.

Sisällysluettelo 1 Politiikka-käsitteet 2 Tutkimusalueet 3 Henkilö 4 Julkaisuja 5 Viitteet

[muokkaa] Politiikka-käsitteet

Politiikan käsitteen Palonen on jakanut neljään erilaiseen, toisiinsa liittyvään merkitysulottuvuuteen (suluissa tiivistetysti sisältö):

• policy (toimintaohjelma jonkin poliittisen tavoitteen toteuttamiseksi)
• polity (poliittinen ohjelma)
• politikointi (politiikan tekeminen)
• politisointi (asian tekeminen poliittiseksi)

[muokkaa] Tutkimusalueet

Palonen on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia valtio-opin tutkijoita. Erityisen suosittu hän on Saksassa, jonka poliittinen historia on toiminut virikkeenä Palosen ajattelulle. Suuri osa Palosen teoksista on ilmestynyt myös saksaksi.

Hän näkee politiikan kentän olennaisesti puoluepolitiikkaa ja hallintoa laajempana alueena ja on kirjoittanut niin nimeämisen, ajan kuin jalkapallonkin poliittisuudesta. Hänen 1970-luvun lopulta kehittämänsä poliittisen luennan teoria tarkoittaa, että millä tahansa ilmiöllä, tapahtumalla tai teolla voi olla poliittinen aspektinsa. Niinpä politologisen tutkimuksen ei tarvitse eikä pidäkään rajoittua tutkimaan vain perinteisesti poliittisina pidettyjä asioita kuten vaaleja, hallituspolitiikkaa tai puolueiden toimintaa. ^[1]Palonen on myös todennut tulevansa varsin hyvin toimeen ilman yhteiskunta-käsitettä.

[muokkaa] Henkilö

Palonen osallistui 1970-luvulla Kansallisen Kokoomuksen uuden ohjelman kirjoittamiseen ja oli lähellä puolueen niin sanottuja remonttimiehiä. Sittemmin hän on tehnyt pesäeron puoluepoliittiseen toimintaan. Vuoden 1994 presidentinvaaleissa hän kuitenkin tuki Eeva Kuuskoskea kampanjassa ja kirjoitti luvun tämän vaalikirjaan. Palonen on pyydettynä myös kommentoinut muun muassa Vihreän liiton puolueohjelman luonnosta.

Tieteellisen tutkimuksen lisäksi Palonen tunnetaan värikkäistä, anarkistisesti sävyttyneistä mielipiteistään. Hänellä on ollut pitkään käytössä niin kutsuttu neljän A:n sääntö: ei armeijaa, avioliittoa, alkoholia tai autoa. Näiden asioiden lisäksi Palonen vastustaa muun muassa lentokoneella lentämistä.

Palonen on asunut ja tehnyt tutkimustyötä Suomen lisäksi muun muassa Saksassa ja Ruotsissa.

[muokkaa] Julkaisuja

• Kriittinen rationalismi kerettiläisyyden näkökulmasta (Jyväskylä: Gummerus, 1974)
• Aatetutkimus aatekritiikkinä (Helsinki: Gaudeamus, 1975)
• Mitä politiikka on? Luonnos politiikan tutkimuksen perusteiksi (Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1979)
• Politik als "chamäleonartiger" Begriff (Helsinki: Helsingin yliopisto, 1985)
• Politik als Handlungsbegriff (Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 1985)
• Sanansaivartelua (Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, 1988)
• Tekstistä politiikkaan (Tampere: Vastapaino, 1988)
• Die Thematisierung der Politik als Phänomen (Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 1989)
• Politik als Vereitelung: Die Politikkonzeption in J.P. Sartres "Critique de la Raison Dialectique" (Münster: Westfälisches Dampfboot, 1992)
• Kootut retoriikat: esimerkkejä politiikan luennasta (Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1997)
• Das "Webersche Moment": zur Kontingenz des Politischen (Opladen: Westdeutscher Verlag, 1998)
• Quentin Skinner: History, Politics, Rhetoric (Cambridge: Polity Press, 2003)

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Tuija Parvikko: Menneisyyden poliittista luentaa (Tiedonjyvä 2/2007, s. 3)