Kabul
Wikipedia
Kabul on Afganistanin pääkaupunki. Siellä asuu arvioiden mukaan kahdesta neljään miljoonaa ihmistä. Kaupunki sijaitsee Kabul-joen laaksossa Khyber-solan lähellä. Hindukush-vuorten alta kulkee tunneli Kabulista Tadžikistanin rajalle. Kabulissa valmistetaan vaatteita, huonekaluja, juurikassokeria ja ammuksia.
[muokkaa] Historia
Ensimmäiset tiedot Kabulista ovat vuodelta 1200 eaa. Silloin mainitaan Kubha-joki. Kabura -nimisestä yhteisöstä mainitaan 300 eaa. persialaisissa Achaemedin dynastian asiakirjoissa. Bactriaanit perustivat Parabamisiade-nimisen kaupungin nykyisen Kabulin lähelle, mutta maurit ottivat sen haltuunsa ensimmäisellä vuosisadalla. Sitten Kabul jäi kushanien vallan alle. He perustivat kesäpääkaupunkinsa Kabulin pohjoispuolelle Begramiin, ja Kabul oli hindujen vallassa aina arabien tuloon vuoteen 664 saakka. Kuuden vuosisadan ajan sitä hallitsivat Bokharan samanidit, Ghaznavidin imperiumi ja Bamijanin khoridit.
1200-luvulla mongolit valloittivat Kabulin. Timur Lenkin vallan alaisena siitä kasvoi 1300-luvulla siitä kasvoi kauppakeskus. 1504 mogulihallitsija Babur valloitti Kabulin.
1738 Persian Nadir-shaahi valloitti Kabulin, mutta 1700-luvun puolivälissä shaahi Amid Durrani palautti afganistanilaisen vallan. Hänen poikansa shaahi Timur jatkoi afganistanislaista hallintoa.
1826 kruunua vaati Muhammed Dost, mutta Afganistan päätyi brittien valtaan 1839, kun Britannian armeija valtasi sen afgaanisodissa asettaen shaahiksi Shah Shujan. 1841 tapahtui kansannousu ja britit joutuivat vetäytymään Jalalabadiin. Britit palasivat 1842, ryöstivät Bala Hissarin mutta vetäytyivät takaisin Intiaan. Muhammed Dost palasi shaahiksi. Britit palasivat uudelleen 1878 kun kaupunkia hallitsi kaani Ali Sher, mutta afgaanit uusivat kansannousun ja heidän alamaisensa surmattiin. Vuoden kuluttua britit tulivat uudelleen kenraali Robertsin komentamina tuhoten osittain Bala Hissarin ennen Intiaan vetäytymistään asettaen valtaan Amir Abdur Rahmanin, joka oli Muhammed Dostin pojanpoika.
1900-luvun alussa kuningas Amanullah teki uudistuksia, muun muassa toteutti sähköistämisen ja tyttöjen opetusta. 1919 hän julisti Afganistanin itsenäiseksi kolmannen brittejä vastaan käydyn afgaanisodan päätteeksi.
1928 tadžikkikapinallinen Bacha-i-Saqao syöksi Amanullahin vallasta, mutta yhdeksän kuukauden kuluessa Amanullahin velipuoli shaahi Nadir palautti vallan.
1932 avattiin Kabulin yliopisto ja 1950-luvulla Neuvostoliitto auttoi päällystämään Kabulin kadut. 1940-luvulla Kabul oli alkanut teollistua. 1967 perustettiin Kabulin eläintarha helpottamaan saksalaisten eläintietelijöiden tutkimuksia. Eläintarha keskittyi nimenomaan afganistanilaiseen eläinkuntaan. 1975 johdinautot tulivat Afganistanin kaupunkiliikenteeseen Tšekkoslovakian tuella.
1979 Neuvostoliitto aloitti Afganistanin valtaamisen. 1992 Nadzibullahin hallitus kaatui ja maa jäi sissiliikkeiden käsiin. Joulukuussa viimeiset 86 johdinautoa lakkasivat toimimasta. Kaupungin väkiluku oli noin miljoona ja julkista liikennettä hoidettiin noin 800 linja-autolla. Gulbuddin Hekmatyarin ollessa pääministerinä yritettiin kaupunki eristää etelästä käsin. Kabul jakautui ja Jamiat-e Islami (Afganistanin islamilainen neuvosto), Dostum sekä Hazara Hezb-e Wahdat taistelivat vallasta.
Syyskuussa 1996 talibanit valloittivat Kabulin ja lynkkasivat julkisesti entisen presidentti Nadzibullahin sekä siirsivät pääkaupungin Kandahariin. 12. marraskuuta 2001 talibanit vetäytyvät kaupungista yhdysvaltalaisten jatkuvan pommituksen ja Kabul jäi Pohjoisen liiton valtaan. Kabulista tuli Afganistanin väliaikaisen hallituksen pääkaupunki.
