Isokoskelo

Wikipedia

Isokoskelo
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Sorsalinnut Anseriformes Heimo: Sorsat Anatidae Suku: Mergus Laji: merganser
Kaksiosainen nimi
Mergus merganser Linnaeus, 1758
Alalajit
M. m. americanus M. m. merganser M. m. orientalis
Katso myös
Isokoskelo Wikispeciesissä   Isokoskelo Commonsissa

Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, muistuttaa vähän silkkiuikkua ruumiinmuodoltaan.

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö kaula ja pitkänomainen pää. Koiraalla tummanvihreä pää, naaraalla hennalla värjätyn punainen hapsottava takatukka. Pituus 70 cm, siipien kärkiväli 95 cm, paino 1–2 kg. Ääni on karheaa korinaa.

Vanhin suomalainen rengastettu isokoskelo on ollut 12 vuotta 6 kuukautta 13 päivää vanha. Euroopan vanhin oli sveitsiläinen 14 vuotta 10 kuukautta vanha isokoskelo.

[muokkaa] Levinneisyys

Pesimisalueita Eurooppa, Pohjois-Aasia ja Pohjois-Amerikka. Pohjoisimmat pesijät muuttavat vähän etelämmäksi järvien jäätyessä. Suomen koskelot muuttavat tyypillisesti Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan, lauhoina talvina ne jäävät Lounais-Suomen saaristoon. Pesii koko Suomessa, parimäärä 25 000 - 35 000. Euroopan pesimäkanta on 46 000 – 62 000 paria, joista 2 700 Britanniassa. Venäjällä pesii 10 000 – 20 000 paria.

Isokoskelon levinneisyys. Keltainen alue kesällä, sininen talvella, vihreä ympärivuotisesti.

[muokkaa] Elinympäristö

Järvet, joet ja merenrannat.

[muokkaa] Lisääntyminen

Isokoskelonaaras poikanen selässään.

Pesii puunkolossa, rakennuksen tai kiven alla, katajikossa tai pöntössä. Naaras munii toukokuussa 8–12 kellahtavaa munaa ja hautoo niitä 32–35 vuorokautta. Poikaset kuoriutuvat lähes samanaikaisesti ja seuraavat heti emoaan lähimpään vesistöön, joka saattaa olla jopa kilometrin päässä pesästä. Isokoskelo puolustaa poikuettaan moniin muihin vesilintuihin verrattuna sangen tehokkaasti, ja se kantaa pieniä poikasia selässään, joskus useitakin samaan aikaan.

[muokkaa] Ravinto

Pikkukaloja, simpukoita ja äyriäisiä. Isokoskelot saalistavat ryhmänä siten, että esim. emo poikasineen ui viuhkamaisena muodostelmana kohti lahden tai poukaman pohjukkaa, ajaen edellään pikkukalaparvea. Lähellä rantaa kalaparvi kerääntyy yhteen, jolloin koskelot hyökkäävät ruokailemaan. Syksyllä ja keväällä voi nähdä aikuisten koskeloiden tekevän samoin, jopa kymmenien lintujen ryhminä.

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.