ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Intianviippa – Wikipedia

Intianviippa

Wikipedia

Intianviippa
Uhanalaisuusluokitus: Äärimmäisen uhanalainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Pääskykahlaajat Glareolidae
Suku: Rhinoptilus
Laji: bitorquatus
Kaksiosainen nimi
Rhinoptilus bitorquatus
(Blyth, 1848)
Katso myös
  Intianviippa Wikispeciesissä

  Intianviippa Commonsissa

Intianviippa (Rhinoptilus bitorquatus) on vain Intiassa elävä äärimmäisen uhanalainen pääskykahlaajiin kuuluva lintu. Intianviippa on yksi maailman harvinaisimmista linnuista [2].

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ulkonäkö

Kooltaan intianviippa on hyvin kompakti. Selkä linnulla on ruskea ja pyrstön pää musta. Vatsa on väriltään harmaan valkea ja rinnasssa on kolme ruskeaa juovaa. Intianviipan pää on valkoinen ja siinä on kaksi ruskeaa juovaa. Nokka linnulla on keltainen ja mustakärkinen.

[muokkaa] Elinympäristö

Intianviippa elää pääasiassa pensaikkoisilla metsäseuduilla ja vuoristojen reunaseuduilla.[1]. Intianviippa on yöaktiivinen ja käyttää ravintonaan hyönteisiä.

[muokkaa] Kanta ja uhat

Ensimmäisen kerran intianviipan löysi Thomas C. Jerdon vuonna 1848. Sen luultiin myöhemmin kuolleen sukupuuttoon, mutta se löytyi uudelleen vuonna 1986. Koska lintu on harvinainen sen elintavoista ei tiedetä paljonkaan.[1].Arviot kannan koosta vaihtelevat 25–200 yksilöön.

Suurimmat uhat linnuille ovat elinympäristön tuhoutuminen sekä ihmisten aiheuttama häiriytyminen.[1]. Intianviipan ainoa tunnettu esiintymisalue oli vaarassa tuhoutua Telungu-Gangan kanaalin rakennustöiden takia vuonna 2005[2]. Lisäksi alueella tapahtuva laiton rakentaminen uhkaa intianviippoja [3].

[muokkaa] Lähteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Rhinoptilus bitorquatus IUCN. Viitattu 21.syyskuuta 2007.
  2. 2,0 2,1 Telugu-Ganga Canal and Jerdon's Courser and its habitat BNHS India. Viitattu 21.syyskuuta 2007.
  3. Illegal construction threatens Courser India together. Viitattu 21.syyskuuta 2007.


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -