Huoruus

Wikipedia

Huoruus oli vuoden 1734 lain pahanteon kaaressa rikos, jossa naimisissa tai kihloissa ollut henkilö sekaantui muuhun kuin aviopuolisoonsa. Rikos jakaantui kahteen pääluokkaan. Yksinkertaisessa huoruudessa (LV luku) vain toinen aviorikokseen syyllistyvistä oli naimisissa tai kihloissa. Naimatonta rangaistiin kuin salavuoteudesta, mutta naimisissa ollut sai sakkoja tai raippoja. Rangaistus kasvoi, jos rikos oli uusittu. Neljännen kerran yksinkertaisesta huoruudesta tuomittu sai kuolemantuomion. Asianomistajana rikoksessa oli syytetyn aviopuoliso.

Kaksinkertaisessa huoruudessa (LVI luku) molemmat osapuolet olivat naimisissa jonkun muun kanssa. Rangaistuksena oli molemmille rikollisille kuolemantuomio.

Huoruus kirjattiin rikoksena vielä vuoden 1889 rikoslakiin, josta se poistettiin vuonna 1948.^[1]

[muokkaa] Muualla aiheesta

• Vuoden 1734 lain asianomainen kohta

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ HE 6/1997 Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevien säännösten uudistamiseksi Viitattu 1.3.2007

Tämä historiaa käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.