Horloogijn Tšoibalsan
Wikipedia
Marsalkka Horloogijn Tšoibalsan (Хорлоогийн Чойбалсан, 8.2.1895 – 26.1.1952) toimi Mongolian kansantasavallan valtionpäämiehenä (presidiumin puhemies) vuodesta 1929–1930 ja kansankomissaarien neuvoston johdossa 1939–1952.
”Stalinin mongoliksi” kutsutty Tšoibalsan nousi Neuvostoliiton tuella maan johtoon Peljidiyn Gendenin jälkeen tämän kutsuttua Neuvostoliiton politiikkaa "punaimperialismiksi." Tšoibalsan harjoitti kovaotteista politiikkaa vastarinnan juurimiseksi niin maan kommunistisesta puolueesta kuin yhteiskunnastakin ja loi vahvan henkilökultin.
Tšoibalsanin hallinnon pyrkimykset maan nopeaan teollistamiseen ja maatalouden kollektivointiin aiheuttivat mittavia uhreja ja Neuvostoliiton NKVD:n ja mongoliviranomaisten toteuttamissa puhdistuksissa teloitettiin tuhansia puoluevirkailijoita ja kymmeniätuhansia buddhalaisia munkkeja. Useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita luostareita tuhottiin maan tasalle.
Tšoibalsanin henkilökuva Mongoliassa on kiistelty, häntä pidetään edelleen maan uudistajana ja sivistäjänä, toisaalta tämän kuvan sanotaan olevan vain henkilökultin tulosta. Tšoibalsanin oma Mongolian kansanvallankumouksellinen puolue arvosteli häntä virheistä, kuten henkilökultista 1956.
