Holsteininhevonen
Wikipedia
Holsteininhevonen (myös holsteiner) on saksalainen puoliverinen hevosrotu. Rotu on kotoisin Schleswig-Holsteinin alueelta, Pohjois-Saksasta. Holsteininhevosta sanotaan yhdeksi Saksan vanhimmista lämminverisistä hevosroduista. Se polveutuu muun muassa täysiverisistä ja andalusianhevosesta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Rotu on peräisin noin 1200-luvulta, jolloin munkit kasvattivat holsteininhevosta. Holsteininhevonen toimi aluksi sotaratsuna. 1500–1800-luvulla holsteininhevosia vietiin paljon kaikkialle Eurooppaan. Sodat ja teollistuminen vähensivät holsteinhevosten määrää, ja vuonna 1960 jäljellä oli vain 1280 yksilöä. Kanta elpyi, kun holsteininhevosta alettiin risteyttää täysiverioriiden kanssa. Rotu on edelleen varsinkin muihin saksalaisiin puoliverirotuihin verrattuna harvalukuinen, mutta hevosten laatu on ensiluokkainen.
[muokkaa] Rakenne ja ominaisuudet
Holsteininhevonen on tyypiltään kevyt lämminverinen. Säkäkorkeudeltaan se on noin 160–170 cm ja väriltään yleensä yksivärinen: yleisin väri on ruunikko, mutta myös esimerkiksi mustia ja kimoja esiintyy. Holsteininhevosta käytetään lähinnä ratsuna ja vaunuhevosena. Holsteininhevoset ovat yleensä hyviä hyppääjiä ja niillä on hyvä laukka. Tunnettu ori Landgraf I[1] symboloi uutta urheilukäyttöön jalostettua holsteininhevosta.
[muokkaa] Käyttö
Holsteininhevonen on menestyksekäs kilparatsu, jolla kilpaillaan olympia- ja maailmanmestaruustasolla muun muassa kenttäratsastuksessa, esteratsastuksessa ja valjakkoajossa. Rodun suosiota ratsastusurheilussa kuvaa sitä, että 70 prosenttia vuoden 1984 olympialaisissa kilpailleista hevosista oli holsteininhevosia.
