Hitsauspistooli

Wikipedia

Hitsauspistooli on tulityökalu, jota käytetään sytytettäessä avoliekillä toimivia tulityölaitteita, kuten kaasuhitsausvälineitä.

Laitteita on niin monenlaisia kuin valmistajiakin, mutta perusperiaate on karkea metallilieriö, joka on kiinnitetty sulkeutuessaan toisiaan hankaavien kaksoisleukojen toiseen osaan. Toisessa osassa on piikivikärki. Nyt kun leuat puristetaan yhteen, piikivi iskee voimakkaan kipinän, joka sytyttää kulloinkin tarvittavan kaasuliekin.

Leukoja käyttävät varret voivat olla hyvinkin pitkät: Helsingin katuvalojen toimiessa kaasulla sytyttäjien tärkein työväline oli noin kahden metrin varrella varustettu hitsauspistooli, jolla he saattoivat maasta käsin sytyttää kaasuvalojen liekit. Jokaisen lyhtypylvään juuressa oli erillisellä avaimella käännettävä kaasuhana, jonka sytyttäjä avasi. Itse lyhdyn pohjassa oli neljä suurta ilmareikää, joista hitsauspistoolin kärki mahtui läpi, ja nyt sytyttäjä "ampui" tulen lyhtyyn ja lopuksi sääti liekit oikean korkuisiksi kaasuhanalla. Ja aamulla passipoliisi tai palovartija, joilla myös oli avaimet, sammutti lyhdyt sulkemalla hanat.

Menetelmä on hyvin vanha; se kehitettiin jokseenkin yhtä aikaa kaasuvalon kanssa ja on edelleen käytössä, koska pitkävartinen hitsauspistooli on kaasuliekin sytyttimenä turvallisempi kuin esimerkiksi tulitikut. Hitsauspistooli oli tärkeä työkalu, kun majakkalaivojen kaasulyhdyt sytytettiin.

Nykyään on olemassa erillisiä pietsosähköllä toimivia vastaavia laitteita, joihin liittyy useimmiten oma erillinen kertatäyttöinen butaanikaasusäiliö; näissä laitteissa kipinä sytyttää erillisen pienehkön liekin, jota voidaan käyttää laajemmin kuin alkuperäistä kipinää.

[muokkaa] Lähde

• Suomen Pelastustyön Keskusliitto: Tulityöturvallisuus
• Tekniikan museo
• kaasuvalojen aikakaudella eläneiden kertoma