Hirvensalo

Wikipedia

Hirvensalon sijainti Turun kartalla.

Hirvesalo on pääasiassa pientalovaltaista, vaurasta asuinaluetta.

Hirvensalo on Turun edustalla sijaitseva saari ja noin 7 000 asukkaan kaupunginosa. Saaren pinta-ala on noin 12,8 km². Sen pohjoispuolella sijaitsee Ruissalo ja etelässä Satavan ja Kakskerran saaret. Lännessä aukeaa Airiston merenselkä.

Hirvensalossa on useita asuinkeskittymiä ja saaren suosio on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta asti eikä kasvu ole hiipumassa. Suurimpia asutuskeskittymiä ovat Moikoinen, Kukola ja Haarla. 2000-vuosikymmenen aikana rakennettavia uusia asuinaluieita ovat mm. saaren pohjoisosan Arola ja etelään sijoittuva Haarlan laajennus. Suunnitelman mukaan saaren pohjois- ja itäosat aiotaan kaavoittaa tiiviiksi pientaloalueeksi (omakotitaloja ja rivitaloja) ja eteläosat väljemmin. Ennen kuin Hirvensalo liitettiin Turkuun, se oli osa Maarian kuntaa.

Hirvensalon kaakkoisosassa on laaja merenlahti Friskalanlahti, joka on eräs lounaisen Suomen parhaimmista lintuvesistä. Lahden rannoilla on harjoitettu nautakarjan laidunnusta jo parikymmentä vuotta. Hirvensalossa sijaitsee myös pienehkö Illoistenjärvi, joka on yksi Turun harvoista järvistä.

Hirvensalossa sijaitsee pienehkö kauppakeskus sekä pieni urheilukeskus, jossa voi talvisin harrastaa laskettelua ja lumilautailua, sekä kesäisin mäkiautoilua, golfia, rullalautailua ja bmx-pyöräilyä.

Saarella on asunut mm. akateemikko Wäinö Aaltonen, jonka mukaan on nimetty yksi Hirvensalon kouluista. Aaltosen kotitalo on lähellä entistä Osuuskauppaa ja entistä siltaa. Lähellä Aaltosen kotitaloa on rakenteilla turkulaisen taiteilijan Jan-Erik Anderssonin erikoinen lehden muotoinen omakotitalo.

[muokkaa] Historia

Hirvensalo, josta vanhastaan on käytetty mm. nimityksiä Hirwisalo, Hirwesalo, Hyrwesa ja Hirvelluoto, on kuulunut kahden muun rannikkosaaren, Ruissalon ja Satavan kanssa muinaiseen Maarian pitäjään. Ensimmäisen kerran Hirvensalon nimi mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336.

Hirvensalo kuului Maarian kuntaan vuoteen 1944 asti. Saaren liittämistä Turun kaupunkiin edelsi pitkällinen prosessi. Jo vuonna 1909 joukko hirvensalolaisia oli jättänyt senaatille anomuksen, että saari hallinnollisesti liitettäisiin Kakskerran kuntaan. Tämä ei kuitenkaan toteutunut.

Hirvensalon eri alueiden kehitykseen on ratkaisevasti vaikuttanut alueen sijainti. Alueista Pikisaari, Lauttaranta ja Honkaistenranta ovat samantyyppisiä sikäli, että ne sijaitsevat rannalla ja ovat keskeisessä asemassa liikuttaessa kaupunkiin. Saaren sisäosat ovat olleet harvempaan asuttuja ja maaseutumaisempia edellä mainittujen ollessa merenkulkuun liittyvien työntekijöitten, satamatyöläisten ja muun työväestön asuinpaikkoja.

Hirvensalon rakennetun ympäristön kannalta tärkeä ja tutkituin alue on Pikisaari (Beekbruket, Beckholmen, Skeppsholmen). Pikisaari sijaitsee Tukholman laivaväylän varrella. Turkulaisalukset lastasivat siellä tervaa ja puutavaraa. Lastauspaikkana Pikisaari tunnetaan jo 1630-luvulla, sillä isommat alukset eivät päässeet Aurajokea ylös vaan jäivät Pikisaaren redille. Pikisaarella on ollut asutusta jo varsin pitkään, mutta 1700-luvulla sen elämä todella vilkastui.

Kaksikielisestä Pikisaaresta on osa kuulunut Arolan säterille, osa Turun kaupungille, mutta lastauspaikka kokonaisuudessaan Turun kaupungille. Tämä tilanne jakoi saaren kahteen osaan länsi-itäsuunnassa siten, että pohjoisosaan jäivät sekä lastauspaikka että luotsilaitoksen ja tullilaitoksen rakennukset. Eteläosassa asuneet luotsit ja merimiehet olivat Arolan torppareita. Pikisaarella on arvokas ulkosatama ja luotsiasutusalue sekä tärkeitä rakennuskohteita, mm. klassistinen vuonna 1837-40 rakennettu "Tullilaitos", lakkautettu "Hotelli" sekä A. Karlssonin torppa.

Myös Lauttaranta on ollut portti mantereelle ja kaupunkiin. Lauttarannassa ovat asuneet pääasiassa suomenkieliset satamatyömiehet, sukeltajat, erilaiset käsityöammattilaiset ja telakkatyömiehet.

Lisää Hirvensalon historiasta ja nykyisyydestä voit lukea Hirvensaloseura ry:n julkaisemista kirjoista: "Elämää Hirvensalossa" (195 s., mustavalkokuvitus) ja "Hirvensalo eilen, tänään ja huomenna" (351 s., värikuvitus). Julkaisut ovat myynnissä Hirvensalon kirjastossa, Apteekissa, R-kioskissa, K-Supermarket Hirvensalossa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Turku

Suuralueet	Kaupunginosat suuralueittain
1. Keskusta	I kaupunginosa – II kaupunginosa – III kaupunginosa – IV Martti – V Itäranta – VI kaupunginosa – VII kaupunginosa – VIII Port Arthur – IX Länsiranta – Iso-Heikkilä – Korppolaismäki – Kupittaa – Kurjenmäki – Kähäri¹⁾ – Mäntymäki – Pihlajaniemi²⁾ – Pitkämäki³⁾ – Pohjola – Raunistula⁴⁾ – Turun satama – Vähäheikkilä – Vätti¹⁾
2. Hirvensalo-Kakskerta	Friskala – Haarla – Illoinen – Jänessaari – Kaistarniemi – Kakskerta – Kukola – Lauttaranta – Maanpää – Moikoinen – Oriniemi – Papinsaari – Pikisaari – Satava – Särkilahti – Toijainen
3. Uittamo-Skanssi	Harittu – Ilpoinen – Ispoinen – Katariina – Koivula – Luolavuori – Peltola – Pihlajaniemi²⁾ – Puistomäki – Skanssi – Uittamo – Vasaramäki
4. Itäharju-Varissuo	Huhkola – Itäharju – Kohmo – Kurala – Lauste – Nummi – Pääskyvuori – Vaala – Varissuo
5. Koroinen	Koroinen – Halinen – Nummi – Oriketo – Räntämäki
6. Tampereentie	Kaerla – Kastu – Kärsämäki – Raunistula⁴⁾ – Runosmäki
7. Kuninkoja	Kähäri – Mälikkälä – Pitkämäki³⁾ – Runosmäki – Ruohonpää – Teräsrautela – Vätti
8. Naantalintie	Artukainen – Pahaniemi – Pansio – Perno – Pitkämäki³⁾ – Ruissalo
9. Maaria-Paattinen	Jäkärlä – Metsämäki – Moisio – Paattinen – Paavola – Saramäki – Turun lentoasema – Urusvuori – Yli-Maaria (ks. myös Maaria)
Huomautukset	1): Kähäri ja Vätti kuuluvat osittain keskustaan ja osittain Kuninkojaan. 2): Pihlajaniemi kuuluu osittain keskustaan ja osittain Uittamo-Skanssiin. 3): Pitkämäki kuuluu osittain sekä keskustaan, Kuninkojaan että osittain Naantalintiehen. 4): Raunistula kuuluu osittain keskustaan ja osittain Tampereentiehen.