Hipparkhia

Wikipedia

Hipparkhia (muinaiskreikaksi Ἱππαρχία, s. noin 340/330 eaa.) oli kreikkalainen kyynikoiden koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän hylkäsi perinteiset naisten roolit lähes kaikilla tavoilla, ja se oli erityisen radikaalia hänen aikanaan ja hänen sosiaalisessa tilanteessaan. Hänen aikansa Kreikassa naisten asema oli muutoin hyvin rajoitettu.

[muokkaa] Elämä

Hipparkhia oli kotoisin Thrakesta, Maroneiasta. Todennäköisesti hänen veljensä Metrokles tutustutti hänet filosofiaan. Metrokles oli oppilaana Aristoteleen peripateettisessa koulussa, ja hänestä tuli myöhemmin kyynikko Krateen seuraaja.

Hipparkhia tuli tunnetuksi avioliitostaan Krateen kanssa. Kerrotaan, että he harjoittivat aviollisia velvollisuuksiaan julkisesti, ja heidät tunnettiinkin kyynikoille tyypillisen anaideian eli häpeämättömyyden kannattajina. Heidän avioliitostaan tuli yksi suosituimpia esimerkkejä tästä hyveestä. Ideana oli se, että kaikki teot, jotka ovat tarpeeksi hyveellisiä tehtäväksi yksityisyydessä, ovat myös tarpeeksi hyveellisiä tehtäväksi julkisuudessa.

Joidenkin tietojen mukaan Hipparkhialla ja Krateella oli ainakin poika nimeltä Pasikles. Heidän kerrotaan kasvattaneen lapsiaan kyynisten arvojen mukaan.

Hipparkhiasta tiedetään lähinnä ainoastaan anekdootteja. Diogenes Laertioksen mukaan hän kirjoitti kirjeitä, vitsejä, tragedioita, sekä filosofisia esityksiä Platonin tyylillä, jotka ovat kaikki kadonneet vuosisatojen aikana. Diogenes myös mainitsee, että tästä "naisfilosofista" kerrottiin paljon tarinoita.

Hipparkhia tunnetaan myös väittelyistään Theodoros Jumalattoman kanssa. Theodoros oli kyseenalaistanut hänen oikeutensa osallistua miesten pitoihin, ja sanoi, että tämä on hylännyt sukkulat ja kangaspuut. Hipparkhia vastasi, että hän on käyttänyt ajan hyödyllisemmin sivistäessään itseään.

[muokkaa] Lähteet

Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, s. 230-231 (VI.7), 523-524. Suomennos ja selitykset Marke Ahonen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa, 2003. ISBN 952-5418-07-3.