Helsingin valtiopäivät 1863
Wikipedia
| [[Kuva:]] | ||
| Helsingin valtiopäivät 1863 | ||
|---|---|---|
| Kesto | 15.9.1863-15.4.1864 | |
| Aatelissääty | Johan Nordenstam, Ritarihuone | |
| Pappissääty | [[]], Ritarihuone | |
| Porvarissääty | [[]], Ritarihuone | |
| Talonpoikaissääty | August Mäkipeska, Ritarihuone | |
| Valiokunnat | ||
| lakivaliokunta | ||
| valtiovarainvaliokunta | ||
| suostuntavaliokunta | ||
| pankkivaliokunta | ||
| talousvaliokunta | ||
| yleinen valitusvaliokunta | ||
| toimitusvaliokunta | ||
| Keskeisiä päätöksiä | ||
| valtiosääntö | valtiopäivien kokoontuminen määrävuosin | |
Helsingin valtiopäivät vuonna 1863 olivat Suomen autonomisen ajan toiset valtiopäivät. Ne pidettiin Venäjän keisari Aleksanteri II:n määräyksestä Helsingissä 15. syyskuuta 1863 jolloin viime valtiopäivistä oli kulunut 54 vuotta. Keisari avasi valtiopäivät 15.-19. syyskuuta pidetyissä juhlallisuuksissa. Valtaistuinpuheessaan keisari lupasi säädyille aloiteoikeuden kaikissa muissa paitsi perustuslakikysymyksissä eli vallanjakoa koskevissa kysymyksissä. Suomalaisten toivomus oli, että valtiopäivät saisivat suhteessa keisariin itsenäistä päätösvaltaa, mutta tämä toivomus ei toteutunut, ei edes keisarin lupaamaan aloiteoikeuden osalta, vaan valtiopäiväasiat kiersivät senaatin ja kenraalikuvernöörin kautta keisarin hyväksyttäviksi, tosin vuoteen 1898 saakka keisari vahvisti jokaisen lain siinä muodossa kuin valtiopäivät sen päättivät.
Vuoden 1863 valtiopäivät päättivät kuntien erottamisesta seurakunnasta.
- Katso myös: Tammikuun valiokunta (1862)
.svg/50px-Flag_of_Finland_1918_(state).svg.png){kind=small}
