Helmiäispilvi
Wikipedia
Helmiäispilvi eli polaarinen stratosfääripilvi (engl. Polar Stratospheric Cloud, PSC) on valaiseva pilvi, jollaisia on 15–35 km:n korkeudessa stratosfäärissä. Pilvet ovat nähtävissä heti auringonlaskun jälkeen tai juuri ennen auringonnousua. Pilviä on arktista ja vesityyppiä. Helmiäispilvet ovat harvinaisia, koska stratosfääri on melko kuiva. Helmiäispilvet ovat monesti vaaleita mutta ne voivat olla myös hyvin värikkäitä. Niitä nähdään Suomessa talvikuukausina ja eniten Länsi-Lapissa muutaman kerran vuodessa. Etelä-Suomessa helmiäispilvet ovat melko harvinaisia.
Helmiäispilvet eivät ole sama asia kuin korkeammalla olevat valaisevat yöpilvet. Eniten helmiäispilviä näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla Islannissa, Skandinaviassa ja Skotlannissa tammi–helmikuussa, mutta niitä voi näkyä joskus myös maaliskuussa ja marras–joulukuussa.
Helmiäispilvissä on vaihtelevin koostumuksin rikkihappoa, typpihappoa ja vettä, jotka lienevät peräisin tulivuorten purkauksista. Helmiäispilvet syntyvät, kun alemman ilmakehän kosteutta pääsee stratosfääriin syvän matalapaineen törmätessä esimerkiksi Skandien vuoristoon. Stratosfäärissä on noin 60 leveysasteen pohjoispuolella kuiva napapyörre 10–80 kilometrin korkeudessa. Siellä on jopa 100 m/s tuulia, ja lämpötila laskee siellä talvella jopa −100 °C:hen.
[muokkaa] Helmiäispilvien luokittelu kemiallisen koostumuksen mukaan
- Tyyppi I: typpihappo ja vesi
- Tyyppi Ia: typpihappo- ja vesikiteitä
- Tyyppi Ib: pilvipisaroita , joissa rikkihappoa, alijäähtynyt seos
- Tyyppi II: vain vesijäätä
