Guandong-armeija
Wikipedia
Guandong-armeija eli Kwantung-armeija (jap. 関東軍, Kantōgun, kiin. 关东军, Guāndōngjūn) oli keisarillisen Japanin armeijan armeijaryhmä. Se sai nimensä Guandongin eli Kwantungin vuokra-alueesta, jonka alueelta se toimi. Sen päätukikohta oli Chángchūnissa eli Hsinkingissä. Siitä tuli keisarillisen Japanin armeijan suurin ja arvostetuin haara: monet sen jäsenistä, kuten Hideki Tōjō, kohosivat merkittäviin asemiiin sekä Japanin armeijassa että siviilihallinnossa. Prinssi Tsuneyoshi Takeda toimi yhteysupseerina Japanin keisarillisen hovin ja Guandong-armeijan välillä.
Vaikka armeija oli nimellisesti alisteinen keskuskomennolle, se toimi monissa tapauksissa huomattavan itsenäisesti. Sillä oli keskeinen rooli Mukdenin välikohtauksessa, sitä seuranneessa Mantšurian valtauksessa ja miehityksessä sekä toisessa Kiinan–Japanin sodassa. Halhin-Golin taisteluide n jälkeen se asetettiin suoraan Daihonein eli ylimmän sotaneuvoston hallintaan. Tyynenmeren sodan puhkeamisen jälkeen sen joukkoja ja kalustoa siirrettiin taistelemaan Yhdysvaltoja vastaan Tyynellemerelle. Guandong-armeija oli myös vastuussa monista pahimmista Japanin sotarikoksista, ja useita sen jäseniä tuomittiin kuolemaan kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa toisen maailmansodan jälkeen.
