Gepidit
Wikipedia
Gepidit olivat itägermaanista kieltä puhuva kansainvaellusajan heimo, jotka olivat kuuluisia voitettuaan hunnit heidän johtajansa Attilan kuoleman jälkeen. Gepidien ensimmäiset asuinalueet olivat Veiksel-joen suulla.
Gepidit mainittiin ensimmäistä kertaa vuoden 260 jaa. tienoilla, kun he osallistuivat Daakian valloitukseen goottien liittolaisina. Heidän ensimmäinen kuninkaansa, Fastida, laajensi gepidien vaikutusvaltaa hyökäten burgundien kimppuun, tuhoten heidät lähes täysin kolmannella vuosisadalla, jonka jälkeen he pyysivät gooteilta heidän alueitaan, mutta gootit torjuivat heidät taistelussa. Kuten gootit, gepidit käännytettiin Areiolaiseen kristinuskoon.
Vuonna 375 gepidit joutuivat hunnien vallan alle ostrogootti-kuninkaidensa mukana. Heistä tuli hunnien suosimia vasalleja. Gepidit osallistuivat heidän kuninkaansa Ardarikin komennolla Katalaunien kenttäin taisteluun Galliassa, Seinejoen itäpuolella 451 hunnien liittolaisina, joita johti Attila. Hunnien hävittyä taistelun, gepidit ja monet muut hunnien alaiset kansat kääntyivät hunneja vastaan, kukistaen hunnit vuonna 454 Nedao-joen taistelussa. Voiton jälkeen gepidit löysivät uuden kotimaan itselleen Karpaateilta.
Ei kestänyt kauan, kun vanha riita gepidien ja ostrogoottien välillä puhkesi, ja gepidit ajettiin kotimailtaan pois vuonna 504 goottikuninkaan Teoderik Suuren johdolla.
Vuonna 537 gepidit asettuivat rikkaalle alueelle Belgraden ympärille. Vuonna 546 Bysantin valtakunta liittoutui langobardien kanssa, tarkoituksenaan ajaa gepidit pois seudulta. Astfeldin taistelussa gepidit kärsivät murskatappion, ja vuonna 567 langobardit olivat kukistaneet gepidit täysin.
