Fornjótrin suku

Wikipedia

Fornjótrin suku on muinaisjättiläinen ^[1] Fornjótrista alkava kuvitteellinen suku muinaisnorjankielisten Fundinn Noregr ja Hversu Noregr byggdist -tekstien mukaan. Nämä hahmot, joista kolmea luonnehditaan "Gothlandia, Finnlandia ja Kvenlandia" hallinneiksi kuninkaiksi, ovat myyttisiä jättiläisiä ja luonnonilmiöiden henkilöitymiä. ^[2]. 800-luvulle ajoitetussa Ynglingatal-runossa Fornjótr esiintyy maan elementin henkilöitymänä, jonka poikia ovat vesi, tuli ja ilma.

Orkneyinga-saagaan sisältyvässä Fundinn Noregr -tekstissä näitä mytologisia hahmoja kuvataan inhimillisiksi muinaissankareiksi. Myöhemmin ne on kuviteltu joidenkin todellisten aatelis- ja kuningassukujen kantaisiksi. Tällöin muun muassa Englannin kuninkaat olisivat heidän jälkeläisiään.

Suomen kuninkaiksi tulkittuja hahmoja esiintyy muissakin saagoissa. Fundinn Noregrissa esiintyvät ovat kuitenkin olleet tunnetuimmat. Osittain niihin pohjautuu muun muassa Johannes Messeniuksen "Suomen kronikka" ja toinen, tuntemattoman tekijän "Suomen kronikka", jotka kumpikin ovat luultavasti 1600-luvulta. Samat kuninkaat mainitaan myös Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa vuonna 1789. Muita saagalähteitä nämä kirjoittajat eivät tunteneet.

[muokkaa] Henkilöhahmot

• Fornjótr

Fundinn Noregrin mukaan Gothlandia, Finnlandia ja Kvenlandia hallinnut kuningas. Alkuperäisissä myyteissä ilmeisesti muinainen jättiläinen, maan elementin henkilöitymä sekä tulen, veden ja ilman isä.

• Kari

Tuulen henkilöitymä. Jättiläinen, Fornjotrin poika.

• Frosti

Pakkasen henkilöitymä. Karin poika. Taitava velho, joka taisteli ruotsalaisia vastaan ja jolla oli yliluonnollisia voimia.

• Snaer eli Snaer vanha

Lumen henkilöitymä. Drifa-tyttären nimi taas tarkoittaa lumisadetta. Frostin poika. Taisteli ruotsalaisia vastaan. Lopulta antoi tyttärensä Drifan Ruotsin kuninkaan Vanlanden vaimoksi vastineeksi rauhanteosta. Drifa tapatti Vanlanden petollisuuden vuoksi. Drifan ja Vanlanden lapsista jatkui Ruotsin kuningassuku.

• Thorri Snaerinpoika

Thorri tarkoittaa jäätynyttä lunta, luonnonilmiön henkilöitymä. Snaerin poika. Fundinn Noregrin mukaan Finnlandia ja Kvenlandia hallinnut kuningas.

• Nórr

Thorrin poika, Norjan perustaja ja Norjan kuningassuvun esi-isä. Norjan ensimmäinen "suuri" kuningas. Lähti Kvenladista hiihtäen länteen etsiessään kadonnutta Gói-siskoaan. Ylitti vuoret, ja löi matkalla lappalaiset. Saapui Trondheimin vuonoon, jossa peittosi kaiken vastarinnan. Hänen joukkonsa "leittäytyivät pelloille kulovalkean tavoin", ja ottivat maan haltuunsa. Siskoa ei kuitenkaan löytynyt. Sinne Nórr kuitenkin jäi ja perusti Norjan kuningaskunnan. Nórr on luultavasti kuviteltu esi-isähahmo, joka on johdettu Norjan nimestä.

• Górr

Thorrin toinen poika, merikuningas. Englannin kuninkaiden esi-isä. Lähti vastaavasti etsimään Góita meritse. Valtasi myös osan nykyistä Norjaa.

• Gói

Gói tarkoittaa ohutta lunta. Thorrin tytär.

Norrin ja Górrin lapset

• Thránd

Norrin poika ja Norjan kuningas, Trondheim on nimetty hänen mukaansa. Hänestä jatkui Norjan kuningassuku.

• Gard

Norrin poika. Pienempi päällikkö Norjassa.

• Raum Vanha

Norrin poika. Hallitsi Rauma-joen laaksoa, nykyistä Romsdalia Keski-Norjassa.

• Heiti

Thorrin poika. Hänestä jatkui suku Orkneyn jaarleihin ja Englannin kuninkaisiin.

[muokkaa] Katso myös

• Suomen kuninkaat

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ http://runeberg.org/gudasaga/0270.html
2. ↑ Häme, Mikko: Saagoista ja muinaisista kuninkaistamme. Faravid 15. Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja. Oulu 1991.