Eläintarhanajot
Wikipedia
Eläintarhanajot (puhekielessä Eltsunajot), tai myös Suomen suurajot olivat 30- ja 40-lukujen rattitaiturin S. P. J. Keinäsen keksimä kilpailu, joka järjestettiin vuosien 1932–63 välisenä aikana Helsingissä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Eläintarhanajojen synty
Keinänen keksi, että Suomelle voisi rakentaa omat Suurajot, Ruotsin laivalla, palattuaan Tukholman Solvallan raviradalla järjestetyistä ajoista 1931. Idea puri muihinkin laivalla matkustaviin, jolloin Keinänen, Karl A. Ebb sekä Johan Ramsay laittoivat lähes puolen miljoonan markan takauksella ajojen järjestelyt käyntiin. Helsingin Moottori Kerho piti aluksi Keinäsen ideaa taloudellisesti uhkarohkeana, mutta pitkän taivuttelun jälkeen he suostuivat ottamaan ajojen järjestelyvastuun itselleen haltuun. Rata saatiin kuntoon erittäin nopeasti, jolloin päätettiin, että ajot järjestettäisiin jo seuraavana vuonna.
[muokkaa] Ensimmäiset kisat
Ensimmäinen Eläintarhanajot ajettiin nimellä Suomen Suurajot vuonna 1932. Grand Prix-kilpailu kiinnosti heti alusta alkaen yleisöä ja mediaa. Yleisradio lähetti tapahtumasta aina suoran kisaselostuksen ja paikan päälle ensimmäisiä startteja kerääntyi seuraamaan kaikkiaan 25 000 maksanutta katsojaa.
Ensimmäisessä lähdössä oli mukana kymmenen autoa, joista kuusi oli suomalaisia ja neljä ruotsalaisia. Suomalaisyleisö sai pettyä, kun kaikkien aikojen ensimmäinen voitto meni Ruotsiin, ennakkosuosikkina olleelle Per Viktor Widengrenille joka kesti paineet ja ajoi Mercedes-Benzillään maaliviivan yli voittajana ennen S. P. J. Keinäsen ajamaa Chrysleria ja Karl A. Ebbin Mercedes-Benziä.
[muokkaa] Moottoripyörien alkustartit
Moottoripyörillä ajettiin Eläintarhassa ajettiin jo kisojen ensimmäisestä vuodesta alkaen, jossa myös voitto meni Ruotsiin, kun C-luokan lähdön voittoon ajoi ruotsalainen Gunnar Kalén. Parhaana suomalaisena Raine Lampinen oli pikkuluokassa toinen.
[muokkaa] Sotavuosien jälkeen
Sotavuosina 1940–44 ei Eläintarhanajoja ajettu, mutta vajaan vuoden kuluttua sodan loppumisesta pärähtivät kisat käyntiin keväällä 1945. Autot eivät tulleet heti paluuvuonna takaisin, koska sodan jälkeen oli huutava pula polttoaineesta. Moottoripyörät tekivät ensimmäisenä paluun radoille viihdyttämään tuhansia katsojia. 25 035 katsojaa sai seurata "Eltsussa" vesisateen sotkemana ajettuja moottoripyörälähtöjä. Eläintarhanajojen järjestäjät halusivat antaa auttavan kätensä sodassa Suomen puolesta sodassa taistelleille veteraaneille, jolloin koko paluukisan tuotto lahjoitettiin Sotainvalidien Veljesliiton hyväksi.
[muokkaa] Viimeiset kilpailut
Eläintarhan ajoja ehdittiin ajaa lähes 30 vuotta. Viimeinen kilpailu ajettiin vuoden 1963 toukokuussa ja sen voitti Timo Mäkinen. Mäkisen voiton jälkeen piti ajaa vielä yksi lähtö, mutta se keskeytettiin. Kyseinen lähtö oli kisojen päälähtö, Formula-Junior-luokan kilpailulähtö. 15 autoa järjestäytyi lähtöruudukkoon, joukossa ajojen suurimmaksi sankariksi noussut Curt Lincoln. Startin jälkeen noin 200 metriä ruudukosta lähtösuoralla alkoi tapahtua. Lähdössä joku osui Lincolnin Brabhamin takaosaan, Lincoln pyörähti radan vasemmalle puolelle ja takaa tulleet väistivät oikealle. Ruotsalainen Örjan Atterberg ei ehtinyt väistää maanmiestään Freddy Kottulinskyä, vaan osui tämän Lolan takapyörään, lensi ilmaan ja putosi lopulta autoineen ylösalaisin radalle. Atterberg kuoli onnettomuudessa välittömästi, Lincoln mursi sormensa ja muut selvisivät vammoitta.
Muutama minuutti onnettomuuden jälkeen kisan tuomaristo ilmoitti ajojen päättyneen. Samalla päättyi Eläintarhan ajojen historia. Kyseisen vuoden turma ei ollut ainoa tapahtuman historiassa, mutta se tapahtui aikana jolloin ajoja jo pidettiin kaupungin päättävissä elimissä vaarallisina. Järjestelykomitea teki kilpailun jälkeen vallinneesta mielipideilmastosta omat johtopäätöksensä ja lupaa kilpailulle ei edes anottu vuodelle 1964. Sen sijaan rakennettiin Keimolan moottorirata, jolla kilpailtiin vuosina 1966–1978.
1930-luvulla järjestettiin autokilpailuja myös Munkkiniemessä vuosina 1932 ja 1937.
[muokkaa] Radan/Kisan tilastot ja faktat
- Kilpailtu vuosina: 1932-39 ja 1946-63
- Radan pituus: 2 km
- Kierrosennätys: David Hitches, Lola, aika: 57,1 sekuntia/126,1 km/h (1963)
- Yleisöennätys: 82 597 katsojaa (1958)
- Eniten voittoja: Curt Lincoln (14)
