Dnepr

Wikipedia

Tämä artikkeli kertoo joesta. Dnepr on myös kantoraketti.

Dnepr
Dnepr avaruudesta
Alkulähde	Valdain ylänkö
Laskupaikka	Mustameri
Maat	Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina
Pituus	2 285 km
Alkulähteen korkeus	220 m
Virtaus	1 670 m³/s
Valuma-alue	516 300 km²

Dnepr Kiovassa.

Dnepr (ven. Днепр, valkoven. Дняпро, Dnjapro, ukr. Дніпро, Dnipro) on noin 2290 kilometrin pituinen joki Itä-Euroopassa. Dnepr saa alkunsa Länsi-Venäjän Valdain ylängöltä ja se virtaa Valko-Venäjän ja Ukrainan läpi laskeakseen Mustaanmereen. Se on Euroopan kolmanneksi suurin joki; pidempiä ovat vain Volga ja Tonava.

Nykyinen Dnepr on valjastettu vesivoiman tuotantoon ja sitä luonnehtii valtavien patoaltaiden sarja. Joen alajuoksulta 1 670 km on navigointikelpoista; 18 m leveät ja 270 m pitkät alukset voivat nousta Kiovaan asti. Aiemmin alajuoksulla Dnepropetrovskin eteläpuolella oli lukuisia koskia, joiden takia jokiosuus oli kulkukelvoton.

Dneprin sivujoista rakennettiin kanavayhteyksiä Itämereen laskeviin Väinäjokeen, Niemeniin ja Veikselin Bugiin jo 1700–1800-luvuilla. Dneprin-Bugin kanavayhteys ei kuitenkaan nykyään ole kulkukelpoinen, eikä muillakaan ole juuri merkitystä.

[muokkaa] Kaupungit

Dneprin pääjuoksun varrella olevista kaupungeista merkittävimpiä ovat

Venäjällä:
- Smolensk (n. 350 000 as.)
Valko-Venäjällä:
- Mahiljou (370 000)
- Orša (140 000)
Ukrainassa:
- Kiova (2 640 000)
- Tšerkasy (290 000)
- Krementšuk (240 000)
- Dniprodzeržynsk (270 000)
- Dnepropetrovsk (1 060 000)
- Zaporižžja (790 000)
- Nikopol (140 000)
- Herson (340 000)

[muokkaa] Sivujoet

Dneprin tärkeimpiä oikean- (o) ja vasemmanpuoleisia (v) sivujokia latvalta lukien ovat Drut' (o), Berezina (o), Sož (v), Pripet (o), Irpin (o), Desna (v), Ros (o), Sula (v), Vorskla (v), Samara (v), Konka (o), Bazavluk (o) ja Inhulets (o).

[muokkaa] Patoaltaat ja vesivoima

Dnepr Krementšukin kohdalla.

Dneprin valuma-alue Valko-Venäjän (oranssi), Venäjän (vihreä) ja Ukrainan (punainen) alueilla (vaaleamman sävyiset alueet)

Dneprin vesivoimalaitosten kaskadi ja siihen liittyvä patoaltaiden sarja kattaa lähes koko Ukrainan jokiosuuden ja ulottuu Pripetin suulta alas Kahovkaan. Sen rakentaminen muutti jokiuoman luonteen täydellisesti; alkuperäisestä jokiuomasta on jäljellä vain lyhyitä jaksoja - Pripetin suun yläpuolella, Kiovan yläpuolella sekä Kanivin, Dniprodzeržynskin ja Kahovkan alapuolella.

Dneprin suuret patoaltaat ovat:

Kiovan patoallas (922 km²)
Kanivin patoallas 675 km²)
Krementšukin patoallas (2250 km²)
Dniprodzeržynskin patoallas (567 km²)
Dneprin patoallas (420 km²)
Kahovkan patoallas (2155 km²)

Vesivoimalaitokset tuottavat noin 10 % Ukrainan sähkövoimasta. Suurin niistä on Zaporižžjassa Dneprin tekojärven patoon liittyvä DniproHES, joka valmistuessaan 1932 oli Euroopan suurin.