Corey Burton

Wikipedia

Corey Burton
Syntymäaika:	3. elokuuta 1955 (ikä 52)
Syntymäpaikka:	San Fernando Valley, Kalifornia
Pituus:	168 cm^[1]
Aktiivisena:	1978–
Oikea nimi:	Corey Gregg Weinberg
Muu(t) nimi/nimet:	Corry Burton Cory Burton
Virallinen sivu:	CoreyBurton.com
Merkittävä(t) rooli(t):	Shockwave (The Transformers) Taku (Tikun ja Takun pelastuspartio) Brainiac (Teräsmies) Taavi Ankka (Mikin klubi) Myyrä (Atlantis – Kadonnut kaupunki) Megatron (Transformers: Animated)
IMDb
Palkinnot
Annie (2003)
Ehdokkuudet
Grammy (2002) Annie (2003)

Corey Burton (oik. Corey Gregg Weinberg, s. 3. elokuuta 1955 San Fernando Valley, Kalifornia) on yhdysvaltalainen ääninäyttelijä. Hänet palkittiin vuonna 2003 Annie-palkinnolla animaatiosarjasta Mikin klubi Taavi Ankan ääniroolista.

[muokkaa] Ura

Yhdysvalloissa syntynyt Burton teki ensimmäisiä äänirooleja 17-vuotiaana. Hän opiskeli radiossa esiintymistä Daws Butlerin opissa, joka tunnetaan muun muassa Jogi-karhun äänenä. Tämän jälkeen Burton aloitti ääninäyttelemisen Hollywoodissa eri radionäytelmissä. Myöhemmin matka vei Disneyn radio-ohjelmiin, jossa Burton imitoi 50 eri hahmon ääniä.

Hyvin pian hänen ääninäytteleminen siirtyi animaatioiden pariin ja Burton teki ensimmäisiä äänirooleja televisioon 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa poikkeuksellisesti näyteltyihin televisiosarjoihin ja elokuviin Greatest Heroes of the Bible, Closet Cases of the Nerd Kind, Wolfen ja Julma miekka. Vuonna 1981 hän teki ensimmäisen roolinsa animaation Hämähäkkimies, jonka jälkeen Burtonia kuultiin muutamissa lyhytanimaatioissa ennen kuin Burton sai ensimmäiset merkittävimmät roolit vuonna 1984 The Transformersista, jossa hän oli pääasiassa Shockwaven ja Spike Witwickyn ääninä. Sarjan jälkeen Burton päätyi työskentelemään vuodesta 1986 lähtien enimmäkseen Disneyn tuottamiin animaatioihin ja oli muun muassa lyhytanimaatio musikaaleissa professori Pöllön äänenä, Taavi Ankan äänenä Ankronikassa ja Kummikarhujen toisen kauden jälkeen Kumma-Kummin ännenä. Samoihin aikoihin Burton teki ääniroolin näytelmäelokuviin Vallan huipulla vuonna 1987 ja Poltergeist 3 vuonna 1988. Vuotta myöhemmin hänellä oli pieni dubbausrooli Kikin lähettipalvelussa ja toinen merkittävä rooli Takun äänenä animaatiosarjassa Tikun ja Takun pelastuspartio.

1990-luvulla Burtonin työmäärä vain lisääntyi, kun hän oli muun muassa vuonna 1991 James Bond Juniorin nimikkoroolissa, dubbasi sivuääniä animeelokuvaan Punainen sika ja oli mukana Aladdinin elokuvassa vuonna 1992. Burtonilla oli myös pieniä rooleja Hopon poppoossa, Animaanisissa ja Bittipäässä. Nokkapokan ja Notre Damen kellonsoittajan jälkeen Burton oli vuosien 1996–1998 aikana Teräsmies-animaatiosarjassa Brainiacin äänenä vain kahdeksan jakson ajan, mutta se riitti olemaan hänen yksi tunnetuimmista rooleista. Sarjan jälkeen Burton oli muun muassa Zeuksen äänenä Herkulesin-animaatiosarjassa ja teki joitain pieniä rooleja muun muassa Älyyn ja Väläykseen, sekä Mike, Lu & Ogiin. Vuonna 1999 hän oli jälleen Taavi Ankan äänenä Akun tehdas-animaatiosarjassa, jossa Burton oli myös kertojan äänenä. Ennen vuosituhannen vaihdetta hän ehti olla vielä mukana elokuvassa Toy Story 2.