Camilla Collett
Wikipedia
 Camilla Collett Johan Gørbitzin maalaamana 1839 |
|
| Syntynyt: | 23. tammikuuta 1813 Kristiansand, Norja |
|---|---|
| Kuollut: | 6. maaliskuuta 1895 Kristiania, Norja |
| Ammatit: | free-lance -toimittaja, kirjallisuuskriitikko |
| Kansallisuus: | norjalainen |
| Aikakausi: | poeettinen realismi |
| Tyylilajit: | kaunokirjallinen romaani, novelli, essee |
| Aiheet: | yhteiskuntakritiikki, naisasia |
| Kirjallinen liike: | naisasialiike |
| Ensiteokset: | Amtmandens Døttre (1854–1855) |
| Sivusto: | Collettin teokset norjaksi |
Jacobine Camilla Collett (o.s. Wergeland) oli norjalainen romaanikirjailija, esseisti ja naisasianainen. Häntä on kuvattu maansa ensimmäiseksi naispuoliseksi vapaaksi ja matkustelevaksi intellektuelliksi[1] ja myös maansa "ensimmäiseksi feministiksi".[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Camilla Wergeland syntyi opettaja ja rovasti Nicolai Wergelandin (1780–1848) ja kulttuuripersoona Alette Dorothea (aik. Thaulow) Wergelandin viisilapsisen perheen kolmantena lapsena Kristiansandissa. Nicolai oli köyhän lukkariperheen poika Bergenistä, josta tuli sittemmin eräs Eidsvollin itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajia. Isä-Nicolailla oli myös merkittävä rooli maan ensimmäisen yliopiston perustamisessa, hän oli eräs maan perustuslain laatijoista ja hän myös ehdotti Norjan parlamentille sen nykyistä nimeä Storting. Suvun nimi tulee Verklandin maatilasta Sognissa. Alette oli virkamies (norj. byskriver) Henrik Arnold Thaulowin tytär ja aktiivinen kulttuuripersoona.[1]
Wergelandin perheestä tuli muutoinkin Norjan näkyvimpiä kulttuuriperheitä. Hänen isoveljensä oli runoilija Henrik Wergeland (1808–1845) ja nuorin veli oli kenraali Oscar Wergeland (1815–1895). Kodissa käytiin paljon keskusteluja kulttuurista, Ranskan vallankumouksesta, Rousseaun lastenkasvatusfilosofiasta ja yleensä modernistisista aiheista.[1]
Perheen muutettua Eidsvolliin 1817 Camilla kasvoi Eidsvoldin pappilassa ja vietti teini-ikänsä herrnhutilaisessa sisäoppilaitoksessa. Hän oli innokas lukija, sekä kirjeiden ja päiväkirjojen kirjoittaja. Ikävystyttäväksi sanottu arkipäivä Eidsvoldin pappilassa kouli hänestä kirjoittajan, joka pystyi kirjoittamaan "ilman erityistä aihettakaan". Collett rakastui onnettomasti runoilija Johan Sebastian Welhaveniin. Suhde oli tuomittu epäonnistumaan, koska Welhaven oli muun muassa hänen veljensä Henrik Wergelandin kiihkeimpiä kritisoijia ja siksi perheen epäsuosiossa.[2] Vuonna 1834 Collettin isä kustansi Camillan oleskelun Pariisissa, taustalla toive saada suhde loppumaan. Kolme vuotta myöhemmin suhde olikin ohitse.[3]
[muokkaa] Ura ja loppuelämä
Camillan kirjailijanura alkoi hänen avioiduttuaan 1841 juristin ja kirjallisuuskriitikon Peter Jonas Collettin kanssa. Hän alkoi kirjoittaa novelleja ja esseitä. Peter oli hänen "sparraajansa" ja suuri henkinen kannustaja. He kirjoittivat myös artikkeleita yhdessä. Avioliitto kesti vain kymmenen vuotta Peterin äkilliseen kuolemaan saakka (1851) ja Collett jäi yksin pariskunnan neljän pikkupojan kanssa. Talousvaikeuksien vuoksi hän joutui myymään talonsa ja kolme vanhinta poikaa kasvoivat sukulaisten luona. Nuorin poika muutti äitinsä mukana hänen lukuisiin asuinpaikkoihinsa.[4]
Collettin suuri esikoisromaani Amtmandens Døtre julkaistiin vasta hänen leskeksi jäätyään (1854–55). Se oli ensimmäinen yhteiskuntakriittinen romaani Norjassa ja samalla ensimmäinen naisasiaromaani, jossa naisten elinoloja ja puutteellisia oikeuksia päättää omasta elämästään käsiteltiin. Läpi kirjallisen uransa Collett nosti esiin naisasiaa ja häntä pidetäänkin feminismin pioneerina, jopa "ensimmäisenä feministinä", kotimaassaan. Kirjallinen tuotanto oli myös tärkeä tulonlähde pienellä eläkkeellä elävälle naiselle ja eräs harvoista yksineläville naisille mahdollisista tulonlähteistä aikanaan.[2] Hän kuoli Kristianiassa (nyk. Oslo) 82-vuotiaana 1895.
[muokkaa] Tuotanto
- Amtmandens Døttre (romaani) 1854-55, muokatut painokset 1860 ja 1879
- Fortællinger (novelleja) 1860
- I de lange Nætter (päiväkirja) 1860
- Sidste Blade I-III (artikkeleja) 1868-1873
- Fra de Stummes Leir (artikkeleja) 1877
- Mod Strømmen I-II (artikkeleja) 1879-1885
- Skrifter I-X (koottuja teoksia) 1892-1893
- Dagbøker og breve (yhdessä Peter Jonas Collettin kanssa) 1926-1934[2]
[muokkaa] Collett postimerkeissä ja seteleissä
Collettin muistoksi on julkaistu postimerkkisarja 1963 ja hänen kuvansa on Norjan 100 kruunun setelissä, joka oli käytössä 1979–1997[3].
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Valerie Kubens: Henrik fra Christianssand, En dikter i verdensformat. Fædrelandsvennen, 19. tammikuuta 2008. Kristiansand: (norjaksi)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Torill Steinfeld: Collett, Camilla Dagbladet, forfatterside. 8. huhtikuuta 2003. Dagbladet. Viitattu 20. tammikuuta 2008. (norjaksi)
- ↑ 3,0 3,1 Camilla Collett daria.no. 3. joulukuuta 2007. Viitattu 20. tammikuuta 2008. (norjaksi)
- ↑ CAMILLA COLLETT 1813 - 1895 Viitattu 20. tammikuuta 2008. (norjaksi)
