Banská Štiavnica
Wikipedia
| Banská Štiavnica | |||
|---|---|---|---|
|
|||
| Alue, kraj | Banská Bystrican alue | ||
| Piiri, okres | Banská Štiavnica | ||
| Korkeus merenp. | 600 m | ||
| Perustettu | |||
| Väkiluku | 10 674 (2005) | ||
| Pinta-ala | 46,378 km² | ||
| Kaupunginjohtaja | Pavol Balžanka | ||
| Sivusto | banskastiavnica.sk | ||
Banská Štiavnica (unk. Selmecbánya, saks. Schemnitz) on kaupunki Slovakian keskiosissa. Vuoden 2005 lopussa siellä oli 10 674 asukasta.[1] Kaupunki on hyvin säilynyt keskiaikainen kaupunki ja Unescon maailmanperintökohde. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan asukkaista 93,9% oli slovakkeja ja 2,0% romaneja. Tšekkien osuus oli 0,6% ja unkarilaisten 0,4%. Uskonnoltaan 65,0% ihmisistä ilmoitti olevansa katolisia ja 7,6% protestantteja; 18,9% ei ilmoittanut mitään uskontoa.[2]
Banská Štiavnica sijaitsee luonnollisten muurien ympäröimänä muinaisen tulivuoren romahtaneessa kalderassa. Sen historia kutoutuu läheisen rikkaan hopeamalmiesiintymän hyödyntämiseen. Alueella on ollut asutusta jo neoliittisilta ajoilta asti. Keltit perustivat ensimmäisen kaivoskylän 300-luvulla eaa. Keskiajalla kaupunki oli Unkarin merkittävin kullan ja hopean tuottaja. Turkkilaiset yrittivät valloittaa sen useita kertoja, ja siksi kaupunkia linnoitettiin voimakkaasti 1500-luvulla.
Kaivosteollisuus kehittyi alueella innovatiivisesti. Ruutia käytettiin siellä vuonna 1627 ensimmäistä kertaa Euroopassa malmin louhintaan. Vuonna 1782 kaupunki oli Unkarin kolmanneksi suurin; varsinaisessa kaupungissa oli 23 000 asukasta, ja ympäristö mukaan lukien asukkaita oli yhteensä 40 000. Kaivostoiminnan ehtyminen kuihdutti kaupunkia seuraavien vuosisatojen aikana.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Slovakian tilastokeskus. Luettu 2.11.2007.
- ↑ Slovakian tilastokeskus. Luettu 2.11.2007.
Koordinaatit:
