Avoparikaija
Wikipedia
| Avoparikaija | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Avoparikaijapariskunta | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Eclectus roratus (Müller, 1776) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Avoparikaija Wikispeciesissä |
Avoparikaija (Eclectus roratus) on pääasiassa Uudessa-Guineassa elävä papukaijalintu. Avoparikaijojen sukuun kuuluu ainoastaan yksi laji ja lähin sukulainen on punanaamiokaija (Geoffroyus geoffroyi). Myös sukulaisuutta luriin pidetään mahdollisena. Se on leikkisä, aktiivinen ja oppivainen. Puhelahjatkaan eivät ole huonoimmasta päästä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Avoparikaijakoiras ja -naaras poikkeavat ulkonäöltään toisistaan niin paljon, että niitä on arveltu joskus jopa eri lajeiksi.
Koiras on melkein kokonaan vihreä. Siiven alla on punainen laikku ja siiven reuna on sininen. Pyrstön kärki on kellertävän valkea. Nokan ylä-osa on väriltään oranssi ja ala-osa puolestaan musta.
Naaras on punaisen ja sinisen kirjava ja nokka kokonaan musta.
Poikasen silmät ovat tummat, eikä niissä ole näkyvissä iirisrengasta. Koiraspoikasen nokka on tumma ja joillakin alalajeilla pyrstön pää saatta olla oranssi ennen ensimmäistä sulkasatoa.
Pituus 35-42 cm Siipiväli 60 cm Paino 350-600 g
[muokkaa] Käyttäytyminen
Avoparikaijat eivät muodosta kiinteää parisuhdetta. Pesiminen poikkeaa melkoisesti monista muista papukaijalajeista, koska naaraalla saattaa olla monta koirasta ruokkimassa itseään sekä poikasia. Avoparikaijojen puolustettava alue ei käsitä muuta, kuin aivan pesäaukon lähiympäristön. Ruokailemassa avoparit käyvät usein suokupuoli ryhmissä, Naaras on useimmiten pariskunnissa määräävänä osapuolena.
Avoparikaijat eivät vaaran uhatessa heti ensimmäiseksi pakene, vaan jähmettyvät paikalleen ja vasta aivan viime hetkellä lähtevät lentoon. Siksi niitä on joskus pidetty tyhminä, jota ne eivät todellakaan ole.
"Avot" eivät ole yhden ihmisen lintuja, vaan hyväksyvät yleensä kaikki perheenjäsenet. Se ei kuitenkaan erityisemmin pidä rapsuttelusta.
Yleensä "avon" ääntely on hiljaista ja sisältää erikoisia ääniä. Ympäristön melutason noustessa, nousee tosin myös linnun ääni. Varoitusääni on varista muistuttava rääkäisy.
[muokkaa] Vaatimukset
Avoparikaijan on päästävä päivittäin lentämään vapaana ja se vaatii paljon tilaa. Se pitää kovasti myös suihkuttelusta sumutepullolla tai annettava mahdollisuus itsenäiseen kylpemiseen. Jos sitä ei suihkuta säännöllisesti, saattavat pyrstösulat vähitellen haalistua ja alkaa katkeilla.
[muokkaa] Levinneisyys
Pääesiintymisalue on Uudessa-Guineassa. Myös Cap Yorkin niemimaalla Koillis-Australiassa.
[muokkaa] Elinympäristö
Rannikkoseudut, trooppiset sademetsät, suot- ja mangrovealueet.
[muokkaa] Lisääntyminen
Sukukypsä 3-vuotiaana. Emo munii 2 munaa, joita haudotaan 28 vrk.
[muokkaa] Ravinto
"Avon" ruokavalio poikkeaa huomattavasti muihin papukaijoihin verrattuna. Pääasialliset ravinnonlähteet ovat vihannekset (erityisesti salaatit), juurekset, pähkinät, marjat ja hedelmät. Siemeniä saa antaa pienissä määrin, mutta pelletit eivät ole terveellisiä. Avoparikaijat eivät yleensä ole nirsoja ruoan suhteen.
