Arvid Järnefelt
Wikipedia
Arvid Järnefelt (s. 16. marraskuuta 1861 Pietari – k. 27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli varatuomari ja kirjailija. Järnefeltin isä oli kenraali ja maaherra August Aleksander Järnefelt ja äiti vapaaherratar Elisabeth Järnefelt omaa sukuaan Clodt von Jürgensburg. Hänen sisaruksiaan olivat Aino Sibelius, taidemaalari Eero Järnefelt ja säveltäjä Armas Järnefelt. Arvid Järnefelt meni naimisiin Emilia Fredrika Parviaisen kanssa Jyväskylässä 6. syyskuuta 1884. Heillä oli viisi lasta: Eero, Liisa, Anna, Maija ja Emmi.
Järnefelt oli 1900-luvun vaihteessa huomattavin suomalainen aatehistoriallinen kirjailija. Kuvaukset ajan aateliston elämästä Suomessa ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita.
Vuonna 1889 Arvid perusti ystäviensä Eero Erkon ja Juhani Ahon kanssa Päivälehden edistämään nuorsuomalaisten aatetta. Päivälehti tunnetaan nykyisin nimellä Helsingin Sanomat.
Arvid Järnefelt kiinnostui tolstoilaisuudesta osaksi äitinsä Elisabethin kautta. Myöhemmin, kun Arvid oli nuorena juristiharjoittelijana Vaasassa, hän tutustui omakohtaisesti Tolstoin teksteihin. Lukiessaan niitä hän koki uskonnollisen murroksen. Sen jälkeen Arvid yksinkertaisti elämänsä: hän jätti juristintyön ja siirtyi maanraivaajaksi ja viljelijäksi Virkkalaan Rantalan tilalle. Hän halusi osoittaa, ettei tolstoilaisuus ollut eristäytymistä ja haaveellista mietiskelyä vaan lähimmäisten ja koko maailman rakastamista ja käytännön tekoja. Hän olikin vankien, köyhien ja sorrettujen auttaja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Teokset
- Isänmaa (romaani), 1893
- Heräämiseni, 1894
- Ihmiskohtaloja (novelleja), 1895
- Ateisti (esseitä),
- Puhtauden ihanne, 1897
- Maria (novelli),
- Evankeliumin alku, 1898
- Matkaltani Venäjällä ja käynti Leo Tolstoin luona, 1899
- Samuel Croëll (näytelmä, katso Samuel Cröell)
- Veljekset (romaani), 1900
- Mitä on jumalanpalvelus, 1901
- Orjan oppi (näytelmä), 1902
- Helena (romaani),
- Kuolema (näytelmä, ei painettu), 1903
- Elämän meri (novelleja), 1904
- Maaemon lapsia (romaani), 1905
- Jeesuksen syntyminen ihmisestä tai Jumalasta, 1907
- Maa kuuluu kaikille. Matkoiltani Laukon lakkomailla,
- Veneh’ojalaiset (romaani), 1909
- Titus (näytelmä, Orjan oppi laajennettuna ja muokattuna), 1910
- Kuolema (näytelmä, uudistettu laitos, ei painettu), 1911
- Manon Roland (näytelmä, ei painettu), 1913
- Hiljaisuudessa (novelleja ja näytelmiä),
- Kallun kestit (näytelmä), 1914
- Valtaset (näytelmä), 1915
- Onnelliset (romaani, salanimellä Hilja Kahila), 1916
- Kirkkopuheet, 1917
- Kirjeitä sukupuolikysymyksistä, 1918
- Nuoruuteni muistelmia (romaani, salanimellä Hilja Kahila), 1919
- Sointula (näytelmä), 1924
- Greeta ja hänen herransa (romaani), 1925
- Huligaani ynnä muita kertelmia (novelleja), 1926
- Minun Marttani (romaani), 1927
- Kuolema(näytelmä, uudistettu laitos),
- Vanhempieni romaani I-III, 1928–30
- Lalli (romaani), 1933
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Elämäkerrat
Juhani Niemi: Arvid Järnefelt. Kirjailija ajassa ja ikuisuudessa, SKS 2005
