Arvi Grotenfelt
Wikipedia
Arvi Grotenfelt (1863–1941) oli suomalainen filosofi ja Helsingin yliopiston filosofian professori vuodesta 1905 ja teoreettisen filosofian professori vuodesta 1906. Grotenfelt toimi Suomen filosofisen yhdistyksen (1905–36)[1], Sällskapet för Psykisk Forskningin (SPF) (1907–32)[2], Kansan valistusseuran[3] sekä Suomen Nuorison Liiton[4] johdossa.
Filosofialtaan Grotenfelt oli uuskantilainen.[5] 1880-luvulla hän opiskeli Wilhelm Wundtin psykologian laboratoriossa Leipzigissa. Grotenfelt kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen filosofian historiateoksen.[5] Hänen oppilaitaan olivat J. E. Salomaa, Erik Ahlman ja Sven Krohn.[6][7]
[muokkaa] Teoksia
- Uskonpuhdistuksen aikakauden henkiset liikkeet (neljä luentoa, 1896)
- Uudemman filosofian historia: silmällä pitäen yleisen sivistyksen ja erityistieteiden kehitystä (1899)
- Sata vuotta Suomen sivistyselämää (Arvi Grotenfelt et al., 1911)
- Uuden ajan filosofian historia: silmällä pitäen yleisen sivistyksen ja erityistieteiden kehitystä (1913)
- Fichte ajattelijana ja kansallisena herättäjänä (1925)
- Uuden ajan filosofian historia. Jälkimänen osa : Saksan systemaattisen filosofian valta-aika (1938)
Suomennoksia:
- Filosofian alkeet / Wilhelm Jerusalem; suomentanut J. W. Trulsson; suomennosta tarkastanut Arvi Grotenfelt (1910)
- Herbert Spencer: kehitysopin filosofi / Otto Gaupp; tekijän luvalla suomentanut K. W. Silfverberg; suomennoksen tarkastanut Arvi Grotenfelt (1911)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Tieteessä tapahtuu 01/04
- ↑ Skepsis: Parapsykologia
- ↑ Suomen maatalousmuseo Sarka
- ↑ Nuorisoseurat 125 vuotta
- ↑ 5,0 5,1 Suomalaisen filosofian kronikka. Niin&näin.
- ↑ Pietarinen, Ahti-Veikko: Semantiikan historia Suomessa
- ↑ Kuusela, Anssi: Jälkikirjoitus, eräiden vastaväitteiden johdosta