Amélie Lundahl

Wikipedia

Helga Amélie Lundahl (s. 26. toukokuuta 1850, Oulu – k. 20. elokuuta 1914, Helsinki) oli suomalainen taidemaalari. Hän oli perheensä yhdestoista ja nuorin lapsi. Amélie Lundahlin äiti Katarina Charlotta o.s. Cajanus kuoli vain kolme kuukautta Amélien syntymän jälkeen. Lundahlin isä kaupunginviskaali Abraham Lundahl kuoli, kun Amélie oli kahdeksanvuotias. Vuosina 1860–1862 Amélie Lundahl kävi kaksi luokkaa Svenska fruntimmersskolan i Uleåborg-koulua. Perhe ja Lundahlien suku yleisemminkin tunnettiin taideharrastuksestaan. Amélien sisaren Cecilian poika oli Ilmari Kianto.

Vuonna 1870 Lundahl muutti Helsinkiin ja aloitti opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Heti seuraavana vuonna hän sai matka-apurahan, jonka avulla pystyi opiskelemaan vuodet 1872–1873 Tukholmassa taideteollisessa veistokoulussa. Ilmeisesti Lundahlin tavoitteena on ollut hankkia koulutus, joka varmistaisi hänelle turvatumman ammatin kuin taiteilija. Tukholman opintojen jälkeen Lundahl jatkoi opintojaan Helsingissä ja toimi opintojen ohessa opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1874-1876.

Valtion matkastipendin saatuaan Lundahl matkusti Ranskaan vuonna 1877. Lundahlin tunnetuimmat työt ovat Ranskan ajalta ja erityisesti Bretagnesta. Lundahl palasi kotimaahan vuonna 1889. Hän kuoli todennäköisesti leukemiaan Helsingissä elokuussa 1914.

[muokkaa] Teoksia

Tytön pää, Bretagne (1882)

Bretagnelaistyttö ruukku kädessä (1884)

[muokkaa] Lähteet

• Pia Maria Montonen: Amélie Lundahl 1850–1914. Ars Nordica 10 (Pohjoinen, Oulu, 1998). ISBN 951-749-311-8

Tämä maalaustaiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.