Akseli Kaskela

Wikipedia

Akseli Kaskela (26. maaliskuuta 1900, Varkaus – 27. toukokuuta 1979, Helsinki), vuoteen 1927 Akseli Caselius, oli suomalaisen liikuntakulttuurin voimahahmo. Hän oli SVUL:n ja Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja sekä sosiaalineuvos.

Kaskela oli kiinnostunut paitsi ammattilaisurheilusta, myös kunto- ja työpaikkaliikunnan kehittämisestä. Hänellä oli myös henkilökohtaisia saavutuksia urheilussa, kuten korkeushypyn akateeminen mestaruus. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat muun muassa hiihto, pesäpallo, uinti ja jalkapallo. Vuonna 1919 Kaskela voitti kahdensadan kilpailijan joukosta Sortavalan Suojeluskuntapiirin 25 kilometrin marssikilpailun kantamuksinaan 15 kilogrammaa hiekkaa ja 150 patruunaa. Kaskela oli niin ikään innokas hiihtovaeltaja Lapin tuntureilla. Hänen lähtökohtansa oli kansallinen ja kansanterveydellinen: "kansalaisten piti liikunnassa kokea riemastuttavia elämyksiä, mutta tuntea samalla toimivansa Suomen kansan parhaaksi". Kaskela toimi 1920-luvulla Suojeluskuntain Yleisesikunnan urheilutarkastajana, josta tehtävästä hän siirtyi vuonna 1928 Vierumäelle perustetun Suomen urheiluopiston ensimmäiseksi rehtoriksi, jota tehtävää hän hoiti aina vuoteen 1939. Kaskelasta tuli vuonna 1941 Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) urheiluasiamies, jossa tehtävässä hänen tavoitteenaan oli maan urheilun ja liikuntaelämän säilyttäminen kansallismielisten voimien käsissä.

Sodan jälkeen Kaskelasta tuli SVUL:n ensimmäinen varapuheenjohtaja, jossa tehtävässä hän joutui toimimaan tiiviisti V. A. M. Karikosken sijaisena, koska tämä joutui päätoimensa STK:n toimitusjohtajan roolissa toimimaan tiiviisti meneillään olevissa työ- ja palkkariidoissa. Tähän ajanjaksoon sijoittui myös kesän 1947 SVUL:n ensimmäiset Suomen Suurkisat, joissa hän toimi järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Vuodesta 1949 alkaen Kaskela valittiin SVUL:n mandaatilla Suomen olympiakomitean johtokuntaan. Sittemmin hänestä tuli vuonna 1956 saman järjestön johtokunnasta hallitukseksi nimensä muuttaneen elimen varapuheenjohtaja ja vuonna 1963 puheenjohtaja vuoteen 1969 asti. Suomen Hiihtoliiton puheenjohtajana Kaskela toimi vuosina 1954-1960. SVUL:n puheenjohtajuudesta Kaskela luopui vuonna 1971.

Akseli Kaskela leimautui 1950-luvun loppupuoliskolla tasavallan presidentti Urho Kekkosen vastustajaksi. Vastakkainasettelu tuli näkyväksi, kun presidentti Kekkonen toimi välittäjänä vuoden 1960 Rooman kesäolympialaisten olympiaedustuksessa, koska SVUL:n ja TUL:n sopimukseton tila oli estämässä TUL:n urheilijoiden mukaantulon olympiajoukkuueeseen. Neuvottelut ajatuivat umpikujaan, ja tässä yhteydessä Kaskela leimautui presidentti Kekkosen urheilupoliittiseksi vastustajaksi.

Akseli Kaskelalla oli viisi veljeä ja kuusi siskoa. Hänen ensimmäinen aviopuolisonsa oli Elna Routamo (1926 - 1937; liitto päättyi puolison kuolemaan). Toinen puoliso oli Irma Aurora Augusta Aarra (naimisiin 1938). Kaskelalla oli neljä lasta: Kaarina (1927), Ritva (1929), Mauri (1933) ja Leena (1939).