Vlorë

Wikipedia

Vlorë(Albaniaksi Vlorë tai Vlora,kreikaksi Αυλών, Avlón; or Αυλώνα, Avlóna) on noin 85 000 asukkaan (2003) satamakaupunki Albaniassa. Se sijaitsee Lounais-Albaniassa ja on Vlorën alueen ja maakunnan pääkaupunki.

[muokkaa] Historia

Vlorë on Albanian vanhimpia kaupunkeja. Se perustettiin kreikkalaiseksi siirtokunnaksi nimellä Aulōn 500-luvulla eaa. Se oli yksi kolmesta samanlaisesta siirtokunnasta Illyrian rannikolla, mainittu ensimmäisenä Ptolemaioksen toimesta(Geographia, III, xii, 2). Myös muut maantieteelliset asiakirjat kuten Peutingerin "Tabula" ja Hierocleen "Synecdemus" mainitsivat sen. Kaupunki oli Rooman valtakunnan tärkeä satama kun se oli osa Epirus Novaa.

Siitä tuli piispanistuin 400-luvulla. Tunnettujen piispojen joukossa on Nazarius, vuonna 458, ja Soter, vuonna 553. Hiippakunta kuului tällöin Rooman patriarkaattiin. Vuonna 773 se liitettiin muun Illyriumin itäosan kanssa Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin mutta sitä ei mainita kirkon "Notitiae episcopatuumissa". Hiippakunta oli ehkä lakkautettu sillä vaikka bulgarialaiset olivat hallinneet tätä maata jonkin aikaa, Aulōnia ei mainita Achridan patriarkaatin "Notitiae episcopatuumissa."

Serbia valtasi Valonan tai Vloran kuten sitä myös kutsuttiin 1345 ja se siirtyi Osmanien valtakunnan haltuun 1464, ja oltuaan Venetsialaisten hallussa 1690, se palautui turkkilaisille. Siitä tuli caza Beratin sandjakissa Janinan vilayetissä (provinssissa). Kaupungissa, jolla oli satama Adrianmerelle, oli noin 10 000 asukasta; kaupungissa oli katolinen seurakunta, joka kuului Durazzon arkkihiippakuntaan.

Vuonna 1851 se kärsi pahoja vahinkoja maanjäristyksessä.

Ismail Qemali julisti Albanian itsenäiseksi Vlorëssa Marraskuun 28. päivä 1912 Ensimmäinen Balkanin sodan aikana. Kaupungista tuli Albanian ensimmäinen pääkaupunki mutta Italia valloitti sen 1914 ja miehitti sitä vuoteen 1920 asti. Italia valloitti Vlorën uudestaan 1939, jonka jälkeen Natsi-Saksa miehitti sitä vuoteen 1944 asti.

Toisen maailmansodan aikana Sazan-saaresta Vlorën lahdella tuli Saksan ja Italian sukellusvenetukikohta ja se joutui liittoutuneiden raskaiden pommitusten kohteeksi. Kommunismin aikana satama vuokrattiin Neuvostoliitolle sukellusvenetukikohdaksi, ja oli tärkeässä asemassa Nikita Hruštšovin ja Enver Hoxhan konfliktissa 1960-1961, ja koska Neuvostoliitto oli tehnyt suuria sijoituksia tukikohtaan, se vastusti sen menetystä seurauksena Albanian liittymiselle Kiinan puolelle maailman kommunistisen liikkeen jaossa. Neuvostoliitto uhkasi miehittää Vlorën huhtikuussa 1961, ja ottaa apunsa pois Albanian taloudellisen, sotilaallisen ja teknisen apunsa. Uhkausta ei toteutettu Kuuban kriisin samanaikaisen kehittymisen vuoksi, mutta Hoxha tajusi kuinka haavoittuvainen Albania oli, ja Neuvostoliiton Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen 1968 hän rakensi satoja tuhansia betonibunkkereita jotka ovat yhä Albaniassa. Vlorë oli Hoxhan aikaan Sigurimin, salaisen poliisin, tärkeä värväyspaikka.

Vuonna 1997 Vlorë oli lukuisten mellakoiden keskus pyramidihuijausten takia, jotka johtivat Sali Berishan hallinnon alamäkeen ja melkein sisällissotaan.

[muokkaa] Talous

Vlorë on yhä tärkeä satama ja markkinakeskus merkittävällä kalastus- ja teollisuussektorilla. Ympäröivä seutu tuottaa maaöljyä, bitumia, maakaasua ja suolaa. Kaupungissa on myös Albanian laivaston tärkeätä laitteistoa.

Vlorën merkitys maatalouskeskuksena on kasvanut suurten oliivi- ja hedelmäpuiden istutusten jälkeen, ja ruuanjalostuskeskuksena, öljyn ja bitumin vientiteollisuudessa jne.

Turismista on tullut suurielinkeino viime vuosina, kaupungissa on monia hotelleja, matkakeskuksia ja rantoja.

[muokkaa] Vlorëlaisia henkilöitä

• Ismail Qemali, Albanian ensimmäinen pääministeri
• Ervin Skela, jalkapalloilija
• Igli Tare, jalkapalloilija

Tämä Albaniaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.