Vähäkyrö
Wikipedia
| Vähäkyrö | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.vahakyro.fi | |||||
| Sijainti | |||||
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta | ||||
| Seutukunta | Kyrönmaan seutukunta | ||||
| Perustamisvuosi | 1868 | ||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi |
177,68[1] km² 175,68 km² 2,0 km² |
||||
| Väkiluku - väestötiheys |
4 708[2] (29.2.2008) 26,8 as/km² |
||||
| Kunnallisvero | 19,75 % (2008) | ||||
| Kunnanjohtaja | Jouni Haapaniemi | ||||
Vähäkyrö (ruots. Lillkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4 708 ihmistä ja sen pinta-ala on 177,68 km², josta 2,0 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 26,8 asukasta/km². Vähäkyrö on perustettu vuonna 1868.
Vähänkyrön naapurikunnat ovat Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vöyri-Maksamaa.
Rautakaudella Kyrönjoen suu sijaitsi Vähässäkyrössä. Alue oli suojainen sisäsaaristo, joka oli otollinen sen ajan asutukselle. Rautakautista Vähäkyröä voi myös luonnehtia Pohjanmaan kaupalliseksi keskukseksi. Merkittäviä muinaisjäännösalueita on kunnan monessa osassa. Vanhin tunnettu rautakautinen esine on Pääkköönmäeltä löydetty, 100-luvulla jaa. valmistettu roomalainen viinikauha[3]. Merkittävimmät hautaröykkiökeskittymät ovat Perkiön ja Tervajoen kylissä. Erikoisimpiin muinaisjäännöksiin kuuluu niin kutsuttu Jättiläisen tie. Pohjanmaan ainoa viikinkiaikainen aarre- tai kätkölöytö on Vähänkyrön Housulanmäen rahalöytö.
Keskiajalla Vähäkyrö oli osa tärkeää Kyrönjokivarren asutuskeskusta, niin sanottua "Taroa". Vähänkyrön nimi oli 1600-luvulle asti Alastaro.
Vähänkyrön läpi virtaa Kyrönjoki, jossa on hyviä kalastuspaikkoja, muun muassa Perkiönkoski ja Hiirikoski.
[muokkaa] Kyliä
Haarajoki, Hiiripelto, Hyyriä, Järvenkylä, Kalsila, Krekilä (Greggilä), Kuuttila, Merikaarto, Mullonkylä, Ojaniemi, Perkiö, Saarenpää, Saarensivu, Savilahti, Selkämäki, Tapoila, Tervajoki, Torkkola
[muokkaa] Lähteet
- Luukko, Armas. Etelä-Pohjanmaan keskiaika. Etelä-Pohjanmaan historia I.
Meinander Carl Fredrik. Esihistoria. Etelä-Pohjanmaan historia I. Taittonen Reijo. Vähäkyrö, Muinainen Kyrönjokisuisto.
- ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2008.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 16.3.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.3.2008.
- ↑ Taittonen, R: "Vähäkyrö. Muinainen Kyrönjokisuisto"
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Isokyrö - Kaskinen - Korsnäs - Kristiinankaupunki - Kruunupyy - Laihia - Luoto - Maalahti - Mustasaari - Närpiö - Oravainen - Pedersöre - Pietarsaari - Uusikaarlepyy - Vaasa - Vähäkyrö - Vöyri-Maksamaa |
| Entiset kunnat Alaveteli - Bergö - Björköby - Jepua - Koivulahti - Lapväärtti - Maksamaa - Munsala - Petolahti - Pirttikylä - Purmo - Raippaluoto - Siipyy - Sulva - Teerijärvi - Tiukka - Uudenkaarlepyyn mlk - Vöyri - Ylimarkku - Ähtävä |
