Ikaalinen

Wikipedia

Ikaalinen Ikalis
vaakuna	sijainti
www.ikaalinen.fi
Sijainti	61°46′10″N, 23°04′05″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu	1977
Kuntaliitokset	Ikaalisten mlk (1972)
Pinta-ala	843,50 km2 127. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	750,35 km2
– sisävesi	93,15 km2
Väkiluku	7 432 150. suurin 31.5.2008 [2]
– väestötiheys	9,9 as/km2 (31.5.2008)
Kunnallisvero	19,75 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Tero Nissinen
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
KESK KOK SDP VIHR Sit. VAS KD	10 7 6 1 1 1 1

Ikaalinen (ruots. Ikalis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 7 432 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 843,50 km², josta 93,15 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 9,9 asukasta/km².

Ikaalisten naapurikunnat ovat Hämeenkyrö, Jämijärvi, Kankaanpää, Kuru, Parkano, Vammala ja Ylöjärvi.

Ikaalinen on tunnettu Ikaalisten Kylpylästä, kansainvälisestä jokakesäisestä Sata-Häme Soi -festivaalista sekä aikoinaan menestyneestä Ikaalisten Tarmo -pesäpallojoukkueesta. Ikaalinen on ollut ja on yhä koulutus-, kauppa- ja hallintopaikkakunta.

Ikaalisten kaupunginjohtaja syksystä 2006 lähtien on Tero Nissinen. Edellinen kaupunginjohtaja Janne Laine tuli valituksi Savonlinnan kaupunginjohtajan virkaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on Antero Rytkölä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Äijö. Talousjohtajana toimii Kalle Mäkelä.

Syksyllä 2007 Ikaalinen ja Parkano kävivät neuvotteluja kuntaliitoksesta, mutta neuvotteluissa ei saavutettu riittävää yksimielisyyttä hankkeen toteuttamiseksi. Ratkaisematta jääneet erimielisyydet koskivat muun muassa tulevan kaupungin nimeä sekä hallintoelinten sijoituspaikkaa.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 1.1 Kylät 2 Historia 3 Opiskelu 4 Matkailu 5 Liikunta 6 Ikaalisissa toimivat mediat 7 Teollisuus 8 Ikaalisista kotoisin olevia merkkihenkilöitä 9 Ystävyyskunnat 10 Lähteet 11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Ikaalisten keskustaajama eli entinen kirkonkylä ja kauppala sijaitsee niemessä Kyrösjärven länsirannalla. Kunnan alue ylettyy itä-länsi -suuntaisena molemmin puolin järven pohjoispään ympärille. Kyrösjärvi samoin kuin koko kunnan alue on osa Kokemäenjoen vesistöä. Ikaalinen sijaitsee keskellä vanhaa Ylä-Satakuntaa, ja se kuuluikin vuosisatojen ajan, aina 1990-luvulle saakka, Satakunnan maakuntaan ja Turun ja Porin lääniin. Tällöin Tampereen kasvavasta vaikutuksesta johtuen Ylä-Satakunnan kunnat siirrettiin Pirkanmaan maakuntaan ja Hämeen lääniin. Alueen liikenne suuntautuu pääasiassa Tampereelle, ja seudulla puhutaan hämäläismurteiden ylä-satakuntalaista alamurretta. Ikaalisten naapurikunnista kaupunkeja ovat pohjoinen Parkano ja läntinen Kankaanpää, joka on jo Satakuntaa. Muita suuria naapurikuntia ovat eteläinen Hämeenkyrö ja itäinen Kuru. Tampereelle on Ikaalisista matkaa runsaat 50 kilometriä.

Tilastokeskuksen väestönennuste (uusi 5/2007):

• v. 2010: 7445 as.
• v. 2020: 7553 as.
• v. 2025: 7668 as.

[muokkaa] Kylät

Haapimaa, Heinistö, Heittola, Helle, Höytölä, Isoröyhiö, Jauhokuononmaa, Juhtimäki, Jyllinmaa, Kallionkieli, Kalmaankylä, Karhoinen, Karttu, Kiiala, Kilvakkala, Kolkko, Kovelahti, Kurkela, Leutola, Luhalahti, Läykkälä, Mansoniemi, Miettinen, Niemi, Pukara, Riitiala, Sammi, Sarkkila, Saukko, Sisättö, Sikuri, Sipsiö, Tevaniemi, Varessalmi, Vatsiainen, Vatula, Vehuvarpe, Viljala, Vähäröyhiö, Välikylä.

[muokkaa] Historia

1850-luvun lopulla Suomen taloudellinen kehitys kaipasi uusia kauppakeskuksia. Niinpä vuonna 1858 erotettiin Ikaalisten kunnasta yksi suuri tila Ikaalisten kauppalaksi. Alkuvaiheessa sillä oli vain muutamia kymmeniä asukkaita. Ikaalinen oli Suomen vanhin kauppala, mutta se jäi myös pienimmäksi. Alueella ei ollut tarvetta talouskeskukselle, ja läheinen – muttei tarpeeksi läheinen^{kenen mukaan?} – suurkaupunki Tampere vei väkeä. Ikaalinen ei kehittynyt juuri lainkaan; 1920-luvulla Ikaalisten kunnan väkiluku oli noin 12 500, mutta kauppalan hädin tuskin 250. Ikaalisten kauppalan asemaa haittasi myös se, että sitä hallittiin eri tavalla kuin muita: vaikka se oli kauppala, se ei ollut itsenäinen kunta, vaan se kuului Ikaalisten maalaiskuntaan. Kauppalalla oli vain rajoitettu itsehallinto-oikeus. Tällainen hallintomuoto oli Suomessa ainutlaatuinen.^[4]

Silti alueella oli myös taloudellista elämää. Ensimmäinen kylpylaitos paikkakunnalle perustettiin jo 1884, ja se sai oppikoulun 1902. Liikenneyhteydetkin paranivat, niinpä kulkijamäärän kasvaessa entistä useammat poikkesivat Ikaalisten Kirkonkylään Kyrösjärven rannalle. Nykyäänkin kolmostien vilkas Tampere–Vaasa-osuus kulkee aivan kaupungin ohitse. Rautatietäkin haviteltiin, sekä 1800-luvun lopulla että 1950-luvulla oli toiveissa saada Pohjanmaan rata kulkemaan Kyrösjärven länsirantaa maantien tavoin, mutta näin ei käynyt. Uuden Pohjanmaan radan Tampere–Seinäjoki-rataosuus viilettää Ikaalisten harvaväkisen itäosan halki, kaukana keskustasta. Liikenneyhteyksissä pohjoinen naapurikaupunki Parkano onkin vetänyt selvästi pitemmän korren.

Toisen maailmansodan jälkeen Ikaalisten kauppala alkoi yhä enemmän olla tarpeeton erikoisuus. Kun valtio alkoi vuoden 1960 jälkeen myöntää taas kaupunkioikeuksia kunnille ja kauppaloille, alettiin kaksois-Ikaalisissa hioa kuntaliitosta. Vuonna 1972 ne sitten yhdistyivät, jolloin koko kunnan alue tuli Ikaalisten kauppalaksi, joka sai vaakunakseen vanhan Ikaalisten maalaiskunnan vaakunan. Vanhan epäitsenäisen kauppalan väkiluku ennen yhdistymistä oli edelleen alle 800. Tätä loppuvaihetta kesti vain puolenkymmentä vuotta, kun valtiovallan päätöksellä kaikista kauppaloista tuli kaupunkeja vuoden 1977 alusta. Viimeisimpien 30 vuoden aikana Ikaalinen on vähitellen teollistunut ja sen elinkeinorakenne muuttunut palveluvaltaiseksi.

[muokkaa] Opiskelu

Ikaalisissa toimii Ikaalisten Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, joka on alansa suurin oppilaitos Pohjoismaissa.^lähde? Se järjestää esinesuunnittelun ja valmistuksen (esimerkiksi erikoismetallityöt, soitinrakennus), tekstiilin ja vaatetuksen suunnittelun ja valmistuksen, graafisen suunnittelun sekä ympäristön suunnittelun ja rakentamisen koulutusta. Siellä on myös melkein ainutlaatuinen aseseppälinja.^lähde? Toinen ammatillista peruskoulutusta tarjoava oppilaitos on Ikaalisten Kauppaoppilaitos, jossa voi opiskella liiketaloutta (merkonomi) ja tietojenkäsittelyä (datanomi). Samoissa tiloissa toimii myös Pirkanmaan Ammattikorkeakoulun Ikaalisten yksikkö, joka kouluttaa matkailualan, liiketalouden ja tietojenkäsittelyn tradenomeja.

Ikaalisissa järjestetään myös aikuiskoulutusta, jonka kaikkein tunnetuin koulutusohjelma on artistikoulutus, jossa yhdistetään taiteellinen ja kaupallinen koulutus. Tämä ohjelma täytti vähän aikaa sitten 10 vuotta ja vuosien kuluessa sieltä on valmistunut tangoprinssejä ja -prinsessoja ja muita artisteja.

Ikaalisissa on myös vireä Ikaalisten yhteiskoulun lukio.

[muokkaa] Matkailu

• Ikaalisissa järjestetään vuosittain Sata-Häme Soi -tapahtuma, joka sisältää Kultaisen ja Hopeisen harmonikan kilpailut sekä varietee-harmonikan kansainvälisen kisan nimeltä Primus Ikaalinen
• Ikaalisten Kylpylä
• Kylpylään kuluu Ti-Ti Nallen Talo, soitinmuseo Akordia (joka esittelee varsinkin harmonikkoja) ja Kylpylän lomakylä
• Mansocamping leirinkeskus, Mansoniemessä. Ikaalisista noin 15 km valtatie 3:a Vaasaan
• Kolmen tähden Toivolansaari -leirintäkeskus, Ikaalisten keskustan liepeillä Toivolansaaressa
• Elämystoimintaa: Luomahaaran luonto- ja melontaretket ja Sata-Hämeen Retket

[muokkaa] Liikunta

Liikuntapaikat

• Tevaniemen kuntopolku/latu ja jääkiekkokenttä
• Vatulan hiihtokeskus, Vatulan valaistu kuntorata/-latu
• Mansonniemen kuntopolku/latu
• Poltinkosken golfkenttä

Urheiluseurat

• Ikaalisten Urheilijat (IkU; yleisurheilu, hiihto jääkiekko jalkapallo, koripallo)
• Mansoniemen Meno (hiihto)
• Nouseva Voima (Nouski; suunnistus).
• Ikaalisten Työväen Urheilijat
• Ikaalisten Tarmo

[muokkaa] Ikaalisissa toimivat mediat

Pohjois-Satakunta -lehti ja Sun FM -paikallisradio.

[muokkaa] Teollisuus

• J.W.Suominen Yhtymä Oyj
• Upofloor Oy
• Finlayson Forssa Oy,
• Honkarakenne Oyj
• Georgia-Pacific Finland Oy
• H + H Siporex Oy
• Katsa Oy

[muokkaa] Ikaalisista kotoisin olevia merkkihenkilöitä

• Martti Aimonen, lääkintöneuvos
• Sulo Aittoniemi, kansanedustaja
• Felix Frang, taidemaalari
• Edvard Gylling, poliitikko
• Matti Pitkänen, mestarihiihtäjä
• Eino Salmelainen, teatteriohjaaja
• Lauri Hietanen, SOK:n pääjohtaja, ministeri, vuorineuvos
• Sami Haveri, The Rain -yhtyeen pianisti ja laulaja
• Arthur Gideon Hildén, maanviljelysneuvos
• Juho Järvensivu, Lovex-yhtyeen rumpali
• Teemu Rajamäki, Uniklubi-yhtyeen basisti ja sanoittaja

[muokkaa] Ystävyyskunnat

• Ljusdal (Ruotsi)
• Tynset (Norja)
• Landkreis Stade (Saksa)
• Palamuse (Viro)
• Gagra (Georgia)

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1} Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
2. ↑ ^{2,0 2,1} Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.6.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.6.2008.
3. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
4. ↑ Iso tietosanakirja, 6. osa (Kansallishenki-Kouko), art. Kauppala

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Ikaalisten kaupunki

• http://www.riitiala.com/
• Ikaalisten kaupunkiopas - Ikaalisten opas
• Ikaalisten Urheilijat
• Ikaalisten Kylpylä
• Sata-Häme Soi
• Ikaalisten Kauppaoppilaitos,
• Ikaalisten Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (IKATA),