Typpi (lat. nitrogenium) on alkuaine, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisena typpikaasuna, N₂. Typen järjestysluku on 7, kemiallinen merkki N ja CAS-numero 7727-37-9. Typpi on osana monissa elämälle välttämättömissä yhdisteissä. Ilmasta noin 78% on typpeä.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Ominaisuudet
3 Esiintyminen
4 Isotoopit
5 Käyttö
6 Lähteet
7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Daniel Rutherford löysi typen vuonna 1772, mutta jo keskiajan alkemistit tunsivat typen yhdisteitä.

[muokkaa] Ominaisuudet

Typpi on epämetalli, jolla on viisi elektronia uloimmalla energiatasolla. Typpi on hajutonta, mautonta ja väritöntä. Kahden typpiatomin muodostamassa typpimolekyylissä N₂ on kestävä kolmoissidos, mikä tekee typestä erittäin passiivisen.

Liian suurina pitoisuuksina hengitettynä typpi syrjäyttää hapen ja aiheuttaa tukehtumisen, tajuttomuuden ja kuoleman. Sukeltajantauti johtuu siitä, että paineessa kudoksiin liuennut typpi alkaa kuplia kun paine vähenee pintaan noustaessa. Syvällä sukellettaessa on mahdollista myös joutua humalan kaltaiseen typpinarkoosiin. Typpi on kasviravinne, joka aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä. Typen oksidit aiheuttavat happamia sateita.

Typpi on elintärkeää kaikelle elämälle, sillä sitä tarvitaan aminohappojen sekä nukleiinihappojen muodostamisessa. Vaikka suurin osa ilmakehästä onkin typpeä, voi kasveille syntyä siitä vajausta, sillä ne eivät voi vastaanottaa sitä suoraan ilmasta. Tähän pystyvät mm. hernekasvien juurinystyröissä elävät typensitojabakteerit, jotka elävät symbioosissa kasvin kanssa. Maan kalkituksella voidaan lisätä typen saantia maasta. Typen puute näkyy kasveissa kasvun vähenemisenä ja klorofyllin hajoamisesta johtuvana lehtien kellastumisena. Myös antosyaanivärejä saattaa alkaa kertyä lehtiin. Eläimet eivät voi sitoa typpeä itse lainkaan, vaan saavat tarvitsemansa typen syödessään kasveja tai muita eläimiä.

[muokkaa] Esiintyminen

Typpi on luonnossa hyvin yleinen alkuaine ja sitä esiintyy kaikissa eliöissä maapallolla. Typpi kuuluu keskeisesti mm. aminohappoihin (katso Typen kierto luonnossa).Typpeä esiintyy maaperässä ja vesistöissä erilaisina suoloina sekä 78% Maan ilmakehästä koostuu typestä.

[muokkaa] Isotoopit

Typellä on kaksi isotooppia, pysyvä N-14, jota on yli 99,6% kaikesta typestä, ja pysymätön N-15.

[muokkaa] Käyttö

Nestemäitä typpeä

Nestemäinen typpi soveltuu matalan kiehumispisteensä ansiosta mm. jäähdytykseen. Tämän lisäksi typen passiivisuus mahdollistaa sen käytön suojakaasuna. Teollisuudessa typpeä käytetään ammoniakin, lannoitteiden sekä perinteisten räjähdysaineiden raaka-aineena. Typpihapon ja suolahapon seos, kuningasvesi on yksi harvoja aineita, joka voi liuottaa kultaa.