Savilahti
Wikipedia
Savilahti (ruots. Savolax), myöhemmin Suur-Savo, oli Savon vanhin kirkkopitäjä. Jo 1329 mainittu Savilahti käsitti alkujaan lähes koko Savon maakunnan, joka sai nimensä käännösvirheestä Savilaksi -> Savolax -> Savo. Myöhemmin Savonlinnan seudusta ml. Pohjois-Savo muodostettiin Pien-Savo.
[muokkaa] Historia
Savilahden eli nykyisen Mikkelin seudun varhaisin väestö lienee hämäläistä alkuperää, johon myöhemmin on sekoittunut karjalaista väestöä. Kalmistot antavat kuvan ristiretkiajan karjalaisesta kulttuurisiirrosta. Ensi kerran suurpitäjä Savilahti mainitaan 1323 Pähkinäsaaren rauhankirjassa. Vasta 1600-luvun puolivälissä otettiin käyttöön nimi Mikkeli, kun Mäntyharju, Ristiina ja Hirvensalmi irtosivat entisestä Savilahdesta, silloisesta Suur-Savosta. Mikkelin maalaiskuntaa pidetään kunnallisessa jaotuksessa Savilahden seuraajana.
[muokkaa] Seurakunnan historia
Savilahti oli ortodoksinen vuoteen 1323 asti, jolloin se liitettiin katoliseen Ruotsin valtioon. Virallisesti katolinen aika Savilahden seurakunnassa päättyi uskonpuhdistukseen vuonna 1527, mistä lähtien luterilaisuus on ollut Mikkelin seudun valtauskontona.
1549 Mikael Agricola tarkastuskäynnillä Savilahdella.
Suur-Savon pappilasta Kenkäveron niemellä tuli 1597 Savon nuijasodan lopputapahtumien näyttämö. Porrassalmen taisteluissa kesäkuussa 1789 taistelivat ruotsalaisjoukot venäläisiä vastaan.
[muokkaa] Savilahti nykyään
Nykyään Savilahdeksi kutsutaan Mikkelin kaupungin ydinkeskustaa, joka on Saimaan Savilahden rannalla. Paikalla on Savon vanhimmaksi rakennukseksi kutsuttu Kivisakasti.
Muita Savilahti-nimisiä paikkoja on mm. Kuopiossa, alueella, missä Kuopion yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Teknologiakeskus Teknia sijaitsevat.
