Mäntyharju
Wikipedia
Mäntyharju | |
---|---|
vaakuna | sijainti |
www.mantyharju.fi | |
Sijainti | |
Lääni | Itä-Suomen lääni |
Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
Seutukunta | Mikkelin seutukunta |
Perustettu | 1595 |
Pinta-ala | 1 211,01 km2 80. suurin 1.1.2008 [1] |
– maa | 981,78 km2 |
– sisävesi | 229,23 km2 |
Väkiluku | 6 601 165. suurin 31.5.2008 [2] |
– väestötiheys | 6,72 as/km2 (31.5.2008) |
Kunnallisvero | 19,00 % (2008) [3] |
Kunnanjohtaja | Jussi Teittinen |
Mäntyharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 6 601 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 211,01 km2, josta 229,23 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,72 asukasta/km2. Mäntyharju on Suomen suosituimpia mökkikuntia.
Mäntyharjun naapurikuntia ovat Heinola, Hirvensalmi, Jaala, Pertunmaa, Ristiina, Savitaipale, Suomenniemi ja Valkeala.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Pitäjä oli hyvin hajanainen sotilaspappi Jaakko Pietarinpojan perustaessa seurakunnan vuonna 1595. Osia alueesta kuului kolmeen eri linnalääniin ja yhtä moneen käräjäkuntaan. Vuonna 1743 hajanaisuutta lisäsi vielä Ruotsin ja Venäjän välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia. Virallisesti saman valtakunnan osana koko kunta oli seuraavan kerran vasta 1812, kun se liitettiin Kymenkartanon lääniin. Mikkelin läänin osa Mäntyharjusta tuli 1822. Viimeisen suuren muutoksen kunta koki 1929, jolloin Pertunmaa erotettiin omaksi kunnakseen.
Mäntyharju sijaitsee kolmen historiallisen maakunnan alueella: Savon, Karjalan ja Hämeen.
[muokkaa] Mäntyharjun kehitysvisio 2010
Mäntyharjun visio on kehittynyt kulttuurikunta, jonka elinvoima ja hyvinvointi perustuvat korkeatasoiseen osaamiseen ja monialaiseen yritystoimintaan.
[muokkaa] Koulutus
Luokkien 1-6 opetusta annetaan Kyttälän ja Kirkonkylän, luokkien 0-6 opetusta Leppäniemen, Toivolan ja Varpasen kouluilla . Kuntakeskuksessa sijaitsee luokkien 7-9 opetusta antava koulu ja lukio. Lukion peruskorjaus alkaa vuonna 2007 ja kestää vuoden.
Mäntyharjulla toimii kansalaisopisto, jossa opetetaan mm. kieliä ja musiikkia.
[muokkaa] Elinkeinoelämä
Mäntyharjun suurimpien työllistäjien joukkoon kuuluvat Mäntyharjun kunta, Veisto Oy, Sinex Oy , Woikoski Oy ja Exel Oyj .
[muokkaa] Kulttuurielämä
Mäntyharjulla toimii elokuvateatteri Kino, jossa on viikonloppunäytöksiä. Kesäisin Mäntyharjulla on kesäteattereita, mm. Koirakivessä ja Kirkonkylässä. Mäntyharjulla järjestetään myös maankuulut markkinat joka vuosi, juhannuksen jälkeisenä maanantaina.
[muokkaa] Harrastus- ja liikunta-aktiviteetteja
Mäntyharjulla toimii urheiluseura Mäntyharjun Virkistys, jonka toiminnan piiriin kuuluu useita lajeja, kuten aerobic, hiihto, pesäpallo ja lentopallo.
Mäntyharjun Ratsastajat on vuonna 1998 perustettu Suomen Ratsastajainliittory:n jäsenseura.
Suomen Latu ry:n jäsenyhdistyksen Mäntyharjun Reissupolun lajeina ovat mm. retkeily, pyöräily, melonta ja hiihto.
[muokkaa] Kylät
Ahvenisto, Anettu, Enolahti, Halmenniemi, Hietaniemi, Huopola, Hyyrylä, Hölttä, Jäniskylä, Karankamäki, Kinni, Koirakivi, Korpilahti, Kousaniemi, Kuhajärvi, Kukonkorpi, Kyttälä, Lahnaniemi, Leppäniemi, Luhtanen, Lyytikkälä, Mynttilä, Niinimäki, Nurmaa, Ollikkala, Outila, Paasola, Partsinmaa, Poitsiniemi, Pyhäkoski, Pärnämäki, Saviniemi, Särkemäki, Tiilikkala, Toivola , Valtola, Vanonen, Varpanen
[muokkaa] Liikenneyhteydet
Mäntyharjun keskustan läpi kulkee Savon rata. Mäntyharjun länsiosien läpi kulkee valtatie 5 ja itäosien läpi valtatie 15. Kuntakeskuksesta on suora yhteys seututietä 419 pitkin valtatielle 5 Vihantasalmen liittymään sekä seututietä 368 pitkin Uutelan liittymään.
Mäntyharjun lähimmät kaupungit ovat Heinola, Mikkeli, Kouvola, Lahti ja Lappeenranta.
[muokkaa] Nähtävyydet
Mäntyharjun nähtävyyksiä
- Mäntyharjun kirkko
- Taidekeskus Salmela
- Iso-Pappilan museoalue
- Vihantasalmen puusilta
- Repovesi
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.6.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.6.2008.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Mäntyharjun virallinen kotisivu
- Taidekeskus Salmelan kotisivu
- Mäntyharjun reissupolku ry:n kotisivut
- Mäntyharjun virkistys ry:n kotisivut
Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Joroinen - Juva - Kangasniemi - Kerimäki - Mikkeli - Mäntyharju - Pertunmaa - Pieksämäki - Punkaharju - Puumala - Rantasalmi - Ristiina - Savonlinna - Savonranta - Sulkava |
Entiset kunnat Anttola - Haukivuori - Kangaslampi - Mikkelin mlk - Jäppilä - Pieksänmaa - Pieksämäen mlk - Sääminki - Virtasalmi |
Eno - Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Iisalmi - Ilomantsi - Joensuu - Joroinen - Juankoski - Juuka - Juva - Kaavi - Kangasniemi - Karttula - Keitele - Kerimäki - Kesälahti - Kitee - Kiuruvesi - Kontiolahti - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Lieksa - Liperi - Maaninka - Mikkeli - Mäntyharju - Nilsiä - Nurmes - Outokumpu - Pertunmaa - Pieksämäki - Pielavesi - Polvijärvi - Punkaharju - Puumala - Pyhäselkä - Rantasalmi - Rautalampi - Rautavaara - Ristiina - Rääkkylä - Savonlinna - Savonranta - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Sulkava - Suonenjoki - Tervo - Tohmajärvi - Tuusniemi - Valtimo - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä |