Punkaharju
Wikipedia
Punkaharju | |||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
www.punkaharju.fi | |||||
Sijainti | |||||
Lääni | Itä-Suomen lääni | ||||
Maakunta | Etelä-Savon maakunta | ||||
Seutukunta | Savonlinnan seutukunta | ||||
Perustamisvuosi | 1924 | ||||
Kuntaliitokset | osia Säämingistä (1973) | ||||
Pinta-ala - maa - sisävesi |
748,15[1] km² 471,23 km² 276,92 km² |
||||
Väkiluku - väestötiheys |
3 968[2] (31.3.2008) 8,4 as/km² |
||||
Kunnallisvero | 19,50 % (2008) | ||||
Kunnanjohtaja | Pekka Nousiainen |
Punkaharju on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3 968 ihmistä ja sen pinta-ala on 748,15 km², josta 276,92 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 8,4 asukasta/km².
Punkaharjun naapurikunnat ovat Kerimäki, Kesälahti, Parikkala, Ruokolahti, Savonlinna ja Sulkava.
Punkaharju on maisemistaan tunnettu teollisuus- ja matkailupitäjä, jonka keskustaajama on Punkaharju ja toinen taajama Putikko.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Nähtävyyksiä
Punkaharju on kuuluisa Salpausselästä luoteeseen erkanevista kauniista harjuistaan, joista kunta on saanut nimensä. Jääkauden aikana muodostunut kapea seitsemän kilometriä pitkä harju on yksi Suomen kansallismaisemista. Harjualueella sijaitseva Punkaharjun luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1991. Alueesta muodostui merkittävä matkailukohde jo 1800-luvulla, jolloin harjun pohjoispäässä sijainneesta metsänvartijan asunnosta vähitellen muotoutui nykyinen Valtionhotelli.
Punkaharjun muita nähtävyyksiä ovat Punkaharjun puukirkko (R. Rouhe, 1923), taidekeskus Retretti, Punkaharjun valtionpuisto ja huvipuisto Kesämaa. Punkaharjulta pääsee kesäisin myös laivalla Savonlinnaan.
Punkaharjulla sijaitsevat myös Metsäntutkimuslaitoksen toimintayksikkö, Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto (1994), sekä Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuisto.
[muokkaa] Historia
Alueella oli asutusta jo kivikaudella vaara-asutuksena. Keskiajalla seutu oli karjalaisten ja savolaisten kalastusalueena, ja pysyvä asutus muodostuikin 1400-luvulla. Kirkollisesti Punkaharju kuului alkujaan Sääminkiin ja vuodesta 1647 alkaen Kerimäkeen. Punkaharjun seurakunta itsenäistyi vuonna 1922 ja kunta aloitti toimintansa 1924. Punkaharjuun liitettiin vuonna 1973 alueita Säämingin kunnasta.
[muokkaa] Muuta
Punkaharjun merkittävimpiä työnantajia ovat Finnforestin vaneri- ja kertopuutehtaat sekä kuntoutuskeskus Kruunupuisto.
Retretissä on ympäri vuoden taidenäyttelyitä ja kesäisin on Putikossa kesänäyttelyitä. Punkaharjulla toimivia urheiluseuroja ovat muun muassa Kulennoisten Pallo (KuP) ja Punkaharjun Urheilijat (PuU).
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2008.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Luonto
Urheilu
Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Joroinen - Juva - Kangasniemi - Kerimäki - Mikkeli - Mäntyharju - Pertunmaa - Pieksämäki - Punkaharju - Puumala - Rantasalmi - Ristiina - Savonlinna - Savonranta - Sulkava |
Entiset kunnat Anttola - Haukivuori - Kangaslampi - Mikkelin mlk - Jäppilä - Pieksänmaa - Pieksämäen mlk - Sääminki - Virtasalmi |
Eno - Enonkoski - Heinävesi - Hirvensalmi - Iisalmi - Ilomantsi - Joensuu - Joroinen - Juankoski - Juuka - Juva - Kaavi - Kangasniemi - Karttula - Keitele - Kerimäki - Kesälahti - Kitee - Kiuruvesi - Kontiolahti - Kuopio - Lapinlahti - Leppävirta - Lieksa - Liperi - Maaninka - Mikkeli - Mäntyharju - Nilsiä - Nurmes - Outokumpu - Pertunmaa - Pieksämäki - Pielavesi - Polvijärvi - Punkaharju - Puumala - Pyhäselkä - Rantasalmi - Rautalampi - Rautavaara - Ristiina - Rääkkylä - Savonlinna - Savonranta - Siilinjärvi - Sonkajärvi - Sulkava - Suonenjoki - Tervo - Tohmajärvi - Tuusniemi - Valtimo - Varkaus - Varpaisjärvi - Vesanto - Vieremä |