Puola-Liettua
Wikipedia
| Rzeczpospolita Obojga Narodów Žečpospolita Abiejų tautų respublika |
|
|---|---|
| 1569 – 1795 | |
 |
|
|
|
|
| Pääkaupunki | Krakova vuoteen 1596, Varsova vuodesta 1596 |
| Uskonnot | Katolisuus |
| Pinta-ala | noin 1 miljoonaa km² |
| Väkiluku | noin 11 miljoonaa |
| Virallinen kieli | puola, latina |
| Valuutta | zloty ja grosz , Gdanskin kaupungilla oli omat kolikot |
| Seuraaja(t) | Poznańin suuriruhtinaskunta, Puolan suuriruhtinaskunta, Itävallan keisarikunta |
| Motto | Si Deus Nobiscum quis contra nos ja Pro Fide, Lege et Rege' |
Puola-Liettua (puol. Rzeczpospolita Obojga Narodów, Molempien kansojen tasavalta) muodostettiin Puolan kuningaskunnasta ja Liettuan suuriruhtinaskunnasta Lublinin sopimuksella 1. heinäkuuta 1569. Tasavallalle valittiin monarkki, joka hoiti sekä Puolan kuninkaan että Liettuan suuriruhtinaan tehtävät, yhteinen edustajisto sekä senaatti. Puola-Liettuassa Liettua onnistui säilyttämään oman lakinsa, hallinnon, budjetin ja armeijan. Tosin vähitellen vallan painopiste siirtyi yhä enemmän Puolaan.
Puolan ja Liettuan yhteistoiminnasta huolimatta Venäjä onnistui ottamaan haltuunsa alueita Ukrainasta. Puola-Liettua on ollut Länsi- tai Keski-Euroopan suurin valtiomuodostelma ennen Euroopan Unionia ulottuen nykyisestä Puolasta ja Liettuasta Ukrainaan.
Puola-Liettuaa (1569-1795) pidetään puolalaisessa historiankirjoituksessa ensimmäisenä tasavaltana ja se kesti Puolan kolmanteen jakoon, vuoteen 1795 saakka.
