Philip Johnson
Wikipedia
Philip Cortelyou Johnson (8. heinäkuuta 1906 – 25. tammikuuta 2005) oli yhdysvaltalainen arkkitehti. Hänelle myönnettiin kaikkien aikojen ensimmäinen Pritzker-palkinto 1979.
Johnson syntyi Clevelandissa, Ohiossa, ja valmistui Harvardin yliopistosta vuonna 1927.[1] Hän suunnitteli 1940-luvulta lähtien rakennuksia kaikkialle Yhdysvaltoihin sekä myös ulkomaille, mm. Puerta de Europan Madridissa. Yksi varhaisista arkkitehtuurisisti merkittävistä teoksista on vuonna 1949 valmistunut lasitalo Connecticutin New Canaanissa. Arkkitehti suunnitteli sen omaksi asunnokseen, ja nyt se kuuluu National Trust for Historic Preservationille.
Philip Johnson oli mukana suunnittelemassa mm. Seagram Building -pilvenpiirtäjää New Yorkissa. Hän kuoli 98-vuotiaana tammikuussa 2005. Hän oli homoseksuaali[2], ja hänen pitkäaikainen elämänkumppaninsa David Whitney kuoli vain muutamia kuukausia hänen jälkeensä.[3]
[muokkaa] Kuvia töistä
Amon Carter -museo Fort Worthissa |
Puerta de Europa Madridissa |
Bielefeldin taidemuseo |
Seagram Building New Yorkissa |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/4211111.stm
- ↑ http://www.glbtq.com/arts/architecture.html
- ↑ http://www.warholstars.org/news/june2005b.html
1979 Philip Johnson – 1980 Luis Barragán – 1981 James Stirling – 1982 Kevin Roche – 1983 I. M. Pei – 1984 Richard Meier – 1985 Hans Hollein – 1986 Gottfried Böhm – 1987 Kenzō Tange – 1988 Gordon Bunshaft ja Oscar Niemeyer – 1989 Frank O. Gehry - 1990 Aldo Rossi - 1991 Robert Venturi - 1992 Alvaro Siza - 1993 Fumihiko Maki – 1994 Christian de Portzamparc – 1995 Tadao Andō – 1996 Rafael Moneo – 1997 Sverre Fehn – 1998 Renzo Piano – 1999 Sir Norman Foster – 2000 Rem Koolhaas – 2001 Jacques Herzog ja Pierre de Meuron – 2002 Glenn Murcutt – 2003 Jørn Utzon – 2004 Zaha Hadid – 2005 Thom Mayne – 2006 Paulo Mendes da Rocha – 2007 Richard Rogers – 2008 Jean Nouvel