Mioseeni
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Mioseenikausi oli geologinen aikakausi 23,0–5,33 miljoonaa vuotta sitten. Kausi on kenotsooisen maailmankauden neogeenikauden ensimmäinen epookki. Mioseenille oli ominaista suhteellisen pienten mannerliikuntojen aiheuttamat suuret muutokset maapallon merivirroissa, mikä ennakoi kylmenemistä seuraavalla plioseenikaudella. Mioseeni oli edeltävää oligiseenia ja seuraavaa plioseenia lämpimämpi. Ilmasto kuivui, ruohostot ja aavikot laajenivat. Etelämanner jäätyi mioseenikaudella noin 14–12 miljoonaa vuotta sitten ja Intia törmäsi myöhäisellä mioseenilla Aasiaan 12–10 miljoonaa vuotta sitten.
Mioseenikauden eläimistö alkoi muistuttaa nykyistä. Oligoseenilla ilmestyneiden ruohostojen laajeneminen ajoi eläimiä nopeaan evoluutioon. Nisäkkäiden monimuotoisuus kehittyi huippuunsa, tavallisimmin nisäkkäät olivat sorkka- ja kavioeläimiä, jotka söivät ruohoa tai puun lehtiä. 95 % nykyisistä nisäkkäistä eli mioseenin lopulla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mannerliikunnot ja ilmasto
Mioseenilla Afrikan laatta liikkui kohti Euraasian laattaa, Intia törmäsi Aasiaan, Atlantti leveni ja Andit sekä Kalliovuoret nousivat. Tethysmeri, Välimeren edeltäjä, kuivui valtavaksi suola-aavikoksi.
Mioseeni oli edeltävää oligoseenia viileämpi mutta seuraavaa plioseenia lämpimämpi kausi. Kauden alussa noin 21–14 miljoonaa vuotta sitten ilmasto lämpeni ja kostui ja siinä esiintyi jonkun verran "lyhytjaksoisia" vaihteluita, kauden keskivaiheilla lämpötila laski ja kuivui ja lämpötilan jaksolliset vaihtelut voimistuivat.
Etelämanner jäätyi nopeasti noin 15–14/13 miljoonaa vuotta sitten ja syvävesi viileni 4–5 °C. Tämä aiheutti vain joidenkin lajien paikallisia häviämisiä. Etelämantereen jäätyminen käynnisti maapallolla viilenemisen kohti jääkausia. Noin 11 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi jäätiköitä Norjan rannikoille. Islanti jäähtyi merkittävästi 10 miljoonaa vuotta sitten. 10-9 miljoonaa vuotta sitten oli Alaskan rannikoilla vuorovesijäätiköitä. Noin 10–8 miljoonaa vuotta sitten alkoivat Intian monsuunit, tämän oletetaan liittyvän jäätiköitymiskehitykseen pohjoisella pallonpuoliskolla. 10–6 miljoonaa vuotta sitten oli vuoristojäätiköitä Alakassa ja Andeilla ja samoihin aikoihin laajoja ruohostoja keskisessä Pohjois-Amerikassa. 8 miljoonaa vuotta sitten lämpötila tipahti äkkiä ja Etelämantereen jääkilpi lähestyi nykyistä kokoaan ja paksuuttaan. Grönlannissa oli 8–7 miljoonaa vuotta sitten suuria jäätiköitä, mutta myös metsiä. Metsää siellä kasvoi vielä plioseenillakin. Etelämentereen jäätikkö oli suurimmillaan noin 8-6 miljoonaa vuotta sitten, jonka jälkeen se on hieman kutistunut. Ilmaston muutokset liittyivät mannerliikuntoihin. Alppien muodostuminen joka oli alkanut paleoseenilla voimakkaana, päättyi mioseenikaudella, ja Himalajan synty alkoi 12–10 miljoonaa vuotta sitten, kun Intia törmäsi Aasiaan jatkuen vieläkin.
Keskimioseenilla ilmestyi Siperian-Amerikan maasilta. Panaman kanava alkoi muotoutua mioseenin lopuilla. Pohjois-Amerikassa syntyivät Sierra Nevada ja Kaskadivuoret. Tällä kaudella mannerliikunnoissa Afrikka törmäsi Aasiaan ja Eurooppaan 15 miljoonaa vuotta sitten. Tämä katkaisi Tethysmeren kautta kulkevan maapallon lämpöä tasaavan merivirran. Afrikan ja Aasian eläimistöt sekoittuivat. Itä-Antarktis peittyi täysin jäähän tällä kaudella, läntisen jäädessä kokonaan tai ainakin suureksi osaksi jäättömäksi. Tämä johtui siitä, että muut mantereet irtautuivat Antarktiksen ympäriltä kokonaan. Antarktiksen ympärillä alkoi pyöriä maapalloa jäähdyttävä sirkumpolaarinen, napaa ympäröivä kylmä merivirta.
Viimeisen 15 miljoonan vuoden ajan Pohjois-Amerikan, Afrikan ja Aasian aavikot laajenivat ja uusia syntyi. Etelä-Aasian ja Etelä-Amerikan monsuuni-ilmastot voimistuivat samoihin aikoihin. Samalla Pohjois-Amerikan pohjoisilla tasangoilla preeriasavanni korvautui ruohoilla, ja Kalifornian rannikon kesät kuivuivat.
Mioseenikauden keskivaiheilla, karkeasti sanoen 15–16 miljoonaa vuotta sitten tapahtui suuri lajien joukkotuho, jollaista ei ole tapahtunut sen jälkeen.
Noin 14,3 - 14,5 miljoonaa vuotta sitten syntyi itäiseen Etelä-Saksaan Nördlinger Ries -niminen suuri kraatteri asteroidin törmäyksessä. Törmäys tapahtui niin suurelle nopeudella, että se kaasuunnutti arviolta 1,5 km:n läpimittaisen törmääjän ja synnytti 24 km:n läpimittaisen kraatterin. Tällöin vapautui 1,8 miljoonan Hiroshiman pommin voima. Räjähdys aiheutti tuhoa laajalla alueella. Sulaa lasia satoi ainakin 450 km:n päähän tektiitteinä.
Noin 9 miljoonaa vuotta sitten hävisi monia metsäeläimiä, ehkä ilmaston kuivumisen takia. Lehtiä syövät hevoseläimet hävisivät.
[muokkaa] Kasvillisuus
Mioseenikaudella ruohostot valtasivat alaa metsiltä jotka eivät menestyneet kuivemmassa ja kylmemmässä ilmastossa. Koppisiemeniset ruohot levisivät laajalle ja lajiutuivat voimakkaasti. Ruskolevämetsät kehittyivät meriin. Mioseenilta tunnetaan mm. poppeli, ambrapuu ja vaahtera.
[muokkaa] Eläimistö
[muokkaa] Nisäkkäät
Mioseenikaudelta on tunnistettavissa mm. valaita, hevosia, majavia, peuroja ja kameleita ja susia sekä marsuja. Kissat, kirahvit, siat ja nautaeläimet vaelsivat Euraasiasta Afrikkaan. Hevoset ja kamelit levittäytyivät Pohjois-Amerikasta Euraasiaan.
Sorkkaeläimet ja kavioeläimet kehittyivät nopeasti. Kauden alussa 23–25 miljoonaa vuotta sitten eli varhaisia hevosia, sarvikuonoja, kameleita ja sukupuuttoon kuolleita kavioeläimiä. Mioseenikauden alussa eli Indricotherium eli Baluchitherium, suurin koskaan elänyt maanisäkäs. Se oli pitkäkaulainen sarveton sarvikuonoeläin, joka muistutti ulkonäöltään pitkine kauloineen ja korkeine jalkoineen kirahvia. Myöhäisellä mioseenilla kehittyi Aasiassa alkeellinen norsu Stedogon, jolla oli suorat syöksyhampaat. Chalicotherium (Chalicotheriidae) oli mioseenille tyypillinen epätavallinen kavioeläin, joka on sukua mm. hevoselle, sarvikuonolle ja tapiirille eli oli kavioeläin. Mioseenikauden alussa oli sekä ruohoa syöviä että puiden lehtiä syövä kalikoteerisuku. 25–10 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi Mercyhippus, luultavasti 3-varpainen hevonen, jolla oli pitkät jalat ja pitkä kaula, ja joka suosi ruohostoja. 18 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät ruohoa syövät hevoseläimet.
Sarvikuono ilmestyi, samoin peura ja kirahvi. Mioseenilla eli mm. hevosta muistuttava kalikoteeri Moropus ja Synthetoceras, joka oli nelisarvinen antiloopin mieleen tuova märehtijä, protoceratidi. Alticamelus oli kirahvia muistuttava pitkäkaulainen kamelieläin. Cranioceras oli hirvimäinen protoceratidi. Hypohippus oli hevonen, joka söi metsässä puuvartisista kasveista lehtiä. Teleoceras oli virtahepoa muistuttava sarvikuono, joka viihtyi vedessä. Blastomeryx oli gasellia tai hirvieläintä muistuttava märehtijä. Entelodontteja (Entelodontidae) eli Amerikassa. Dinohyus oli jättimäinen sikaa muistuttava entelodontti. Dicrocerus oli alkukantainen hirvieläin.
Norsueläimet kehittyivät mioseenilla, joka oli niiden kukoistuskautta. Norsua muistuttavat mastodontit kehittyivät. Varhaismioseenilla noin 20 (24–5) miljoonaa vuotta sitten eli matala mastodontti Gomphotherium, lyhytkärsäinen, lyhytsyöksyhampainen norsueläin, joka asui Afrikassa, Euroopassa ja Aasiassa kosteilla, soisilla alueilla. Mastodontit levisivät Afrikasta Euraasiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Mioseenilta pleistoseenille eli Trilophodon, alkeellinen, melko paljon nykyistä norsua ulkoisesti muistuttava suorasyöksyhampainen mastodontti, norsueläin. Trilpohodonilla oli neljä syöksyhammasta. Myöhäismioseenilla noin 12–7 miljoonaa vuotta sitten tai noin 20 miljoonaa vuotta sitten eli Platypedon (Platibeledon), pitkäkuonoinen, lapiohampainen eläin, ikään kuin villisian ja norsun välimuoto. Lapiohampaat soveltuivat veden valuttamiseen märillä, soisilla mailla olevista kasveista. Myös Pohjois-Amerikassa myöhäismioseenilla tavallinen Amebolodon oli lapiohampainen, mutta sillä oli syöksyhampaat ja pitkä norsun kärsä ja norsumainen olemus. Mioseenikauden keskivaiheilla tai loppupuolella noin 8 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät Aasiaan norsun näköiset, sen lähisukulaiset stegodontit Stegodon, jotka olivat suorasyöksyhampaisia, mutta nykyistä norsua alkeellisempia. Nämä vaelsivat Afrikkaan ja Eurooppaan myöhemmin. Noin 8 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi Stagotetrabelodon. Noin 6 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi norsujen edeltäjä Primielephas. Jo 24–25 miljoonaa vuotta sitten eli aikaisemmin kehittyneitä, alkeellisia, norsun esi-isiä deinotheereja Deinotherium. Tämä oli kuin norsu, mutta sillä oli lyhyet alas sojottavat syöksyhampaat, ja etujalat pidemmät kuin takajalat. Laji kasvoi evoluuution mukana ja kuoli sukupuuttoon 2 miljoonaa vuotta sitten. Dryopithecus eli Etelä-Euroopassa.
Noin 20 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi pieni karhun edeltäjä, alkukarhu Ursavus, joka ei paljonkaan ollut nykyisen karhun näköinen ja kokoinen. Myöhäisellä mioseenilla 10 miljoonaa vuotta sitten, siitä oli kehittynyt suurempi Protursus.
Miasidit, hylkeiden ja kissojen edeltäjät, kuolivat n. 20 miljoonaa vuotta sitten sukupuuttoon. Machairodontinae-sapelihammaskissat kuolivat sukupuuttoon. Varhaisella mioseenilla eli myös Hoplophoneus-sapelihammaskissa, joka kuului toiseen Hoplophoneinaen haaraan Sansanosmilus. Mioseenin loppuvaiheilla kehittyivät myös Smilodon-sapelihammastiikerin esi-isät Machairodontinae. Samoin nykyisen tyyppiset Felinae-suvun kissaeläimet (joita mm. ilves ja puuma ovat) alkoivat kehittyä mioseenin lopuilla.
Kissamaiset Nimravus ja Dinictis elivät mioseenin alkupuolella, ne kuuluivat Nimravinae-suvun haaroihin. Mioseenilla lienee tapahtunut ns. nimravidien kehitys Nimravinae-suvusta. Viimeinen nimravidi oli hyvin tyypillinen sapelihammastiikeri Barbourofelis fricki, joka pystyi avaamaan suutaan 115 astetta, kun nykyiset kissaeläimet vain 70 astetta. Sillä oli valtavat yläkulmahampaat. Tämän lajin edeltäjä oli Barbourofelis whitfordi, joka oli ilveksen kokoinen ja eli noin 9 miljoonaa vuotta sitten, ja jolla oli pienehkät yläkulmahampaat. Noin 7 miljoonaa vuotta sitten eli näiden välimuoto Barbourofelis morrisi, puuman kokoinen eläin, jolla oli edeltäjäänsä suuremmat yläkulmahampaat.
Koiraeläimet kehittyivät lounaisessa Pohjois-Amerikassa, ja vaelsivat Eurasiaan Beringian kautta 5-7 miljoonaa vuotta sitten. Epicyon oli sutta muistuttava koiraeläin, joka ehkä saalisti laumoissa. Canis davisii, nykykoirien esi-isä, saapui Beringian yli Euraasiaan 8 miljoonaa vuotta sitten. Samoihin aikoihin kreodontit olivat kuolemassa siellä pois ilmaston muutoksen vuoksi. Petoeläimissä hitaat kreodontit korvautuivat älykkäämmillä kissan ja koiran tyyppisillä pedoilla. Pohjois-Amerikassa eli monia kojootin kokoisia, hyeenaa muistuttavia koiraeläimiä. Tomarctus eli 17-14 miljoonaa vuotta sitten. Mioseeniajalla eli sivettieläimiä muistuttavia koiria jollaisia Hesperocyon ja Cynodictis olivat. Tämä aika oli näiden kukoistukautta.
Kaudella kehittyivät kierteishäntäapinat (uuden maailman apinat) ja ensimmäiset isot apinat. Simpanssi erosi ihmisen kehityslinjasta ehkä 6 miljoonaa vuotta sitten ja oranki 16 miljoonaa vuotta sitten.
Etelä-Afrikassa eli sapelihampaisia pussieläimiä, thylacosmilideja.
[muokkaa] Linnut
Linnuista on tunnistettavissa korppeja, kanoja ja pöllöjä. Phorusrhacus, strutsia muistuttava 1,5 metriä korkea saalistajalintu eli Amerikassa.
[muokkaa] Elämä merissä
Merissä kukoistivat pyöriäisen kaltaiset valaat. 13–15 m pitkä jättihai Carcharodon saalisti varhaisia valaita. Nykyisistä meren selkärangattomista tällä kaudella oli olemassa vain 18 %.
[muokkaa] Luettelo mioseenin nisäkkäistä
Mioseenin suuria eläimiä.
| Tieteellinen nimi | Eläintyyppi/ryhmä | Paikka /Ajanjakso | Koko metriä(meters) | |
|---|---|---|---|---|
| Desmostylus | Hylje, merileijona, mursu | Japani USA CA WA mioseeni | 1,80 | |
| Eocardia | Jyrsijä, jänis ja kani | Etelä-Amerikka mioseeni | 0,30 | |
| Epigaulus | Jyrsijä, jänis ja kani | Pohjois-Amerikka Great Basin mioseeni | 0,30 | |
| Kanuites | Mongoose (Mungo?) | Kenia mioseeni | 0,90 | |
| Oreopithecus | Apina, heimo Oreopithecidae | Italia mioseeni | 1,20 | |
| Rytiodus | Hylje, merileijona, mursu | Ranska mioseeni | 6,00 | |
| Deinotherium | Varhainen elefantti ja mastodonttiti | Saksa Böömi (Tšekki) Intia Kenia mioseeni - pleistoseeni | 4,00 | |
| Palorchestes | Pussieläin | Australia mioseeni - pleistoseeni | 2,50 | |
| Varhainen Diadiaphorus | Etelä-Amerikan kavioeläin | Argentiina mioseeni | 1,20 | |
| Enaliarctos | Hylje, merileijona, mursu | USA CA WA varhais-mioseeni | 1,50 | |
| Miotapirus | Tapiiri & Brontotheres | USA Kanada varhais-mioseeni | 2,00 | |
| Necrolestes | pussieläin | Patagonia varhais-mioseeni | 0,15 | |
| Oxydactylus | Kameli | USA SD NE varhais-mioseeni | 2,30 | |
| Parahippus | Hevonen | USA Kanada varhais-mioseeni | 1,00 | |
| Phlaocyon | Koirat ja hyeenat | USA NE varhais-mioseeni | 0,80 | |
| Potamotherium | Carnivora | Ranska varhais-mioseeni | 1,50 | |
| Prolibytherium | Giraffidae | Libya varhais-mioseeni | 1,80 | |
| Promerycochoerus | Oreodontti ja varhainen sarvellinen lehdensyöjä | USA OR varhais-mioseeni | 1,00 | |
| Protypotherium | Etelä-Amerikan kavioeläin | Argentiina varhais-mioseeni | 0,40 | |
| Steneofiber | Jyrsijä, jänis ja kani | Ranska Saksa varhais-mioseeni | 0,30 | |
| Stenomylus | Kameli | USA NE varhais-mioseeni | 0,90 | |
| Syndyoceras | Oreodont ja varhainen lehdensyöjä | USA NE varhais-mioseeni | 1,50 | |
| Thesodon | Etelä-Amerikan kavioeläin | Argentiinan varhais-mioseeni | 2,00 | |
| Thoatherium | Etelä-Amerikan kavioeläin | Argentina varhais-mioseeni | 0,70 | |
| Adinotherium | Etelä-Amerikan kavioeläin | Argentiina varhais-keski mioseeni | 1,50 | |
| Brachycrus | Oreodontti ja varhainen sarvellinen lehdensyöjä | USA Great Plains varhais-keski mioseeni | 1,00 | |
| Dendropithecus | Apina, heimo Oreopithecidae | Kenia varhais- keski mioseeni | 0,60 | |
| Homalodotherium | Etelä-Amerikan kavioeläin | Argentiina varhais-keski mioseeni | 2,00 | |
| Moropus | Tapiiri & Brontotheria | USA Kanada varhais-keski mioseeni | 3,00 | |
| Phorusrhacus inflatus | Maalintu | Patagonia varhais-keski mioseeni | 1,50 | |
| Anchitherium | Hevonen | USA Kanada Aasia Eurooppa varhais-myöhäis mioseeni | 0,60 | |
| Dinohyus | Sika ja virtahepo | USA NE SD varhais- myöhäis mioseeni | 3,00 | |
| Dryopithecus | Apina, heimo Oreopithecidae | Ranska Kreikka Kaucasus Kenia varhais-myöhäis mioseeni | 0,60 | |
| Hapalops | Maalaiskiainen | Patagonia varhais- myöhäis mioseeni | 1,00 | |
| Hemicyon | Karhu | Mongolia Ranska Spain USA varhais-myöhäis mioseeni | 1,50 | |
| Gomphotherium | Varhainen elefantti & mastodontti | Ranska Kenya Pakistan USA NE varhais-mioseeni - varhais-plioseeni | 3,00 | |
| Blastomeryx | Oreodontti ja varhainen sarvekas lahdensyöjä | USA NE varhais-mioseeni - myöhäis-plioseeni | 0,75 | |
| Desmatophoca | Hylje, merileijona, mursu | Japan USA CA OR, keski-mioseeni | 1,70 | |
| Aepycamelus | Kameli | USA CO keski-myöhäis mioseeni | 3,00 | |
| Cetotherium | Whale, Dolphin, Porpoise | Belgia Venäjä keski-myöhäis mioseeni | 4,00 | |
| Eurhinodelphis | Valas,delfiini, pyöriäinen | Aasia ja USA Tyynenmeren rannikko keski-myöhäis mioseeni | 2,00 | |
| Merychippus | Hevonen | USA NE keski-myöhäis mioseeni | 1,00 | |
| Percocruta | Koirat ja hyeenat | Afrikka Aasia Eurooppa keski-myöhäis mioseeni | 1,50 | |
| Pliopithecus | Apina, heimo Oreopithecidae | Ranska, Tšekki, Slovakki keski-myöhäis mioseeni | 1,20 | |
| Ramapithecus | Apina, heimo Oreopithecidae | Pakistan Kenia | Keski-myöhäis mioseeni | 1,20 |
| Sivapithecus | Apina, heimo Oreopithecidae | Kaakkois Eurooppa Aasia Kenya keski-myöhäis mioseeni | 1,50 | |
| Teleoceras | Rhinoceroses | USA NE keski-myöhäis mioseeni | 4,00 | |
| Ictitherium | Koirat ja hyeenat | Marokko Kreikka keski-mioseeni - varhais plioseeni | 1,20 | |
| Hipparion | Hevonen | USA Kanada Eurooppa Aasia Afrikka keski-mioseeni - pleistoseeni | 1,40 | |
| Amebelodon | Varhainen elefantti & mastodontti myöhäinen mioseeni | USA CO NE mioseeni | 3,00 | |
| Argentavis magnificens | Maalintu | Argentina myöhäinen mioseeni | 1,50 | |
| Ilingoceros | Antilocapridae | USA NV myöhäinen mioseeni | 1,80 | |
| Imagotaria | Hylje, merileijona, mursu | USA CA WA myöhäinen mioseeni | 1,80 | |
| Osteodontornis orri | Vesilintu | USA CA | myöhäinen mioseeni | 1,20 |
| Platybelodon | varhainen elefantti & mastodontti | Kaukasusvuoret Mongolia Kenia myöhäinen mioseeni | 3,00 | |
| Argyrolagus | Pussieläin | Patagonia myöhäinen mioseeni - varhais plioseeni | 0,40 | |
| Procamelus | Kameli | USA CO myöhäinen mioseeni - varhais plioseeni | 1,50 | |
| Synthetoceras | Oreodontti ja varhainen sarvekas lehdensyöjä | USA TX myöhäinen mioseeni - varhais plioseeni | 2,00 | |
| Telicomys | Jyrsijä, jänis ja kani | Etelä-Amerikka | myöhäinen mioseeni - varhais plioseeni | 2,00 |
| Thylacosmilus | Pussieläin | Argentiina myöhäinen mioseeni - varhais plioseeni | 1,20 | |
| Mesopithecus | Vanhan maailman apina | Kreikka Vähä-Aasia myöhäinen mioseeni - myöhäis-plioseeni | 0,40 | |
| Anancus | Varhainen elefantti & mastodontti | Eurooppa Aasia myöhäinen mioseeni - varhais-pleistoseeni | 3,00 | |
| Megantereon | Kissa | Etelä-Afrikka Intia Ranska USA TX myöhäinen mioseeni - varhais -pleistoseeni | 1,20 | |
| Osteoborus | Koirat ja hyeenat | USA NE myöhäinen mioseeni - varhais pleistoseeni | 0,80 | |
| Gigantopithecus | Apina, heimo Oreopithecidae | Kiina Pakistan Intia myöhäinen mioseeni - keski pleistoseeni | 3,00 | |
| Agriotherium | Karhu | Namibia Kiina Ranska myöhäinen mioseeni - myöhäis-pleistoseeni | 2,00 | |
| Mammut americanum | Mastodontti, mammutti, nykyinen elefantti | USA AK NY MO myöhäinen mioseeni - myöhäis-pleistoseeni | 3,00 | |
| Hippopotamus | Sika ja virtahepo | Aasia Afrikka Eurooppa myöhäinen mioseeni - nyt | 4,30 |
- Amebelodon
- Ancylotherium
- Baluchitherium
- Chalicothere
- Chasmaporthetes
- Deinogalerix
- Deinotheriidae
- Deinotherium
- Desmostylia
- Ekorus
- Eobalaenoptera harrisoni
- Gomphothere
- Maalaiskiainen
- Indricotheriinae
- Megistotherium
- Menoceras
- Moropus
- Paraceratherium
- Paramachairodus
- Platybelodon
- Prodeinotherium
- Teleoceras
- Titanotylopus
- Toxodonta
[muokkaa] Mioseenin jako lähdekirjallisuudessa
Mioseenin merenpohjan mikrofossiileista määritetyt kaudet ovat.
- Messinian 7,25 - 5,33
- Tortonian 11,6 - 7,25
- Serravalian 13,7 - 11,6
- Langhian 16,0 - 13,7
- Tortonian 20,4 - 16,0
- Aquitanian 23,0 - 20,4
