Malakiitti

Wikipedia

Raakamalakiittia emäkivessä.

Levyksi hiottua malakiittia.

Kongolaista pyöröhiottua malakiittia.

Malakiittiveistos Carnegien Luonnonhistoriallisessa museossa.

Malakiittihelmet.

Malakiitti (emäksinen kuparikarbonaatti Cu₂C O₃(O H)₂) on kuparimalmien muuttumistuloksena muodostuva voimakkaan vihreä mineraali.

Malakiitti on nimetty kreikan kielen sanan malche (malva) – mukaan. Oletettavasti myös sanan malakos – pehmeä – mukaan.

Malakiitti on tiivis, hienokiteinen mineraali ja esiintyy yleensä pyöreinä, munuaismaisina muodostelmina: aggregaatteina (geol. termi: toisiinsa vain ulkonaisesti liittyvien osien kokonaisuus) (ks. kuvat). Malakiitti muodostaa harvoin silminnähtäviä kiteitä tai suuria yksivärisiä kappaleita; nämä ovatkin keräilijöiden keskuudessa haluttuja harvinaisuuksia.

Malakiitti muodostaa myös toisinaan aggregaatteja atsuriitin (atsuurimalakiitti); turkoosin ja krysokollan (eilatinkivi) kanssa.

[muokkaa] Esiintymät

Tunnetuimmat esiintymät olivat aikoinaan Uralilla, Venäjällä, Sverdlovskin lähellä, mistä Venäjän tsaarit louhituttivat malakiittia linnojensa sisustukseen seinäkoristeisiin ja kiviupotuksiin.

Nykyisin Kinshasan Kongo tuottaa eniten, ja hienolaatuisinta malakiittia. Osa kivestä hiotaan paikan päällä muotoonsa, osa siirtyy suoraan raakakivenä maailmanmarkkinoille.

Muita esiintymiä on mm. Australiassa, Chilessä, Arizonassa Yhdysvalloissa, ja Namibiassa, josta löytyy erityisesti kirkkaanvärisiä muunnoksia.

[muokkaa] Historia

Malakiittia on käytetty jo antiikin ajoilta asti. Sitä ovat käyttäneet mm. egyptiläiset, kreikkalaiset ja roomalaiset koruihin, amuletteihin, ja malakiittijauhetta luomivärinä. Keskiajalla sen uskottiin suojaavan noidilta, ja pikkulapsia vaaroilta.

[muokkaa] Malakiitti korukivenä

Malakiitti on suhteellisen pehmeä ja helposti naarmuuntuva (Mohs’in asteikolla 3,5-4): puukko (teräs) ja lasi naarmuttavat sitä helposti. Naarmuuntuvuudestaan huolimatta se on erittäin suosittu korukivenä ympäri maailman, ja etevästä lohkeavuudestaan huolimatta pyöröhionta kuitenkin jakaa kiveen kohdistuvat mahdolliset kolhut niin, ettei se halkea helposti.

Malakiitti on myös erittäin suosittu materiaali erilaisten veistosten, pienten laattojen ja koriste-esineiden raaka-aineena. Mineraali näet esiintyy suhteellisen suurina kappaleina ja pehmeytensä ansiosta sitä on erittäin helppo työstää.

Malakiitin viiru on vihreä mineraalin perusvärin mukaan. Tämä on huomattavissa esimerkiksi jo mineraalia työstettäessä: kivipöly on kirkkaanvihreää.