Mätäkivenmäki
Wikipedia
Mätäkivenmäki on Tuusulan eteläosassa, Helsingistä Hyrylään johtavan moottoritien, Tuusulanväylän itäpuolella sijaitseva metsäinen kukkula. Se kohoaa noin 80 metrin korkeuteen merenpinnasta ja 30 metriä ympäristöstään. Alue on nykyisin yleistä ulkoilualuetta, jolle on rakennettu polkuverkosto. Suurin osa alueesta on kovaa hiekka- tai kangaspohjaa, mutta kivikoita ja suomaastoakin löytyy. Alueella sijaitsee myös Firan hiekkakuoppa, johon on rakennettu motocrosrata sekä muutama hyppyri. Mätäkivenmäen alue on myös merkittävä pohjavesialue.
Paikan nimi johtuu aluella tien varressa aikoinaan olleesta suuresta rapakivilohkareesta, joka kuitenkin räjäytettiin 1920-luvulla tietä levennettäessä.[1]
Vanha Tuusulantie kulkee mäen yli läheltä sen korkeinta kohtaa. Moottoritien valmistuttua se jäi sivutieksi, mutta alkujaan se on ollut osa jo 1600-luvulla Helsingistä Hämeenlinnaan johtanutta päätietä ja vielä 1950-luvulla osa valtateitä 4 ja 5. Menneinä aikoina, varsinkin 1800-luvulla Mätäkivenmäellä oli pelottava maine Helsingin-Hämeenlinnan tien vaarallisimpana kohtana, jossa maantierosvojen kerrottiin usein ryöstävän tiellä kulkijoita, varsinkin kaupungista kauppamatkoilta palaavia maalaisia.[1]
Vuoden 1952 olympialaisissa maratonjuoksun reitti kulki Helsingin olympiastadionilta Tuusulantielle, sitä pitkin Mätäkivenmäen rinteeseen ja takaisin stadionille. Juoksun kääntöpaikalle on tien varteen pystytetty kivinen muistomerkki.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Risto O Peltovuori: Suur-Tuusulan historia, Vammalan kirjapaino oy 1975, ISBN 951-99058-4-7
