Kriegsmarine

Wikipedia

Kriegsmarine
Natsi-Saksan sotalippu ja laivaston lippu.
Toiminnassa	1935–1945
Valtio	Natsi-Saksa
Aselajit	Merivoimat
Sodat ja taistelut	Toinen maailmansota
Komentajat
Tunnettuja komentajia	Erich Raeder Karl Dönitz Alfred Säälwacher

Kriegsmarine (suom. sotalaivasto) oli kansallissosialistisen Saksan laivasto. Se perustettiin toukokuussa 1935 suoritetun kansallisten asevoimien uudelleenorganisoinnin yhteydessä, joka rikkoi ensimmäisen maailmansodan rauhansopimuksen Saksalle asettamia rajoituksia. Sen edeltäjä oli Reichsmarine, tasavallan aikainen laivasto. Kriegsmarine oli Saksan asevoimien Wehrmachtin osa, samaan tapaan kuin maavoimat, Heer ja ilmavoimat, Luftwaffe.

Kriegsmarine koostui yksittäisistä isommista laivoista, useampia laivoja sisältävistä laivasto-osastoista ja erilaisista maalla sijaitsevista huoltosatamista ja muusta kalustosta. Toisen maailmansodan aikana Kriegsmarinessa palveli 1,5 miljoonaa sotilasta ja sen menetykset sodan aikana olivat 65 000 kuollutta, 105 000 kadonnutta ja 21 000 haavoittunutta.

Kriegsmarinen pääalukset olivat kaksi taistelulaivaa (Bismarck ja Tirpitz), kolme "taskutaistelulaivaa", kaksi taisteluristeilijää (Scharnhorst ja Gneisenau), kolme raskasta risteilijää, kuusi kevyttä risteilijää, sukellusveneet ja muut pienemmät alukset. Kahta ensimmäisen maailmansodan aikaista taistelulaivaa käytettiin pääasiassa koulutukseen.

Taistelulaivat Bismarck ja Tirpitz olivat kooltaan ja tulivoimaltaan verrattavissa Ison-Britannian kuninkaallisen laivaston suurimpiin aluksiin, mutta kuninkaallisen laivaston valtava toimintakapasiteetti ja alusten lukumäärä ylittivät Kriegsmarinen koon monin verroin. Bismarck ja Tirpitz olivat bruttovetoisuudeltaan yli 50 000 tonnia ja aseistuksena niissä oli kahdeksan 380 mm tykkiä. Lisäksi niissä oli erikoisteräksestä lisäpanssarointi vesirajassa, mikä teki 1941 malliset torpedot tehottomiksi.

[muokkaa] Kriegsmarinen sodanaikaiset pääoperaatiot

Operaatio Nordseetour (1940) — Ensimmäinen Admiral Hipperin suorittama Atlantin-tehtävä
Operaatio Weserübung (1940) — Maihinnousut Tanskaan ja Norjaan
Operaatio Juno (1940) — Hyökkäys liittoutuneiden Norjan sotavoimien huoltoyhteyksiä vastaan
Operaatio Wikinger (1940) — Hävittäjien suorittama tuhoamisretki Pohjanmerellä
Operaatio Berlin (1941) — Scharnhorstin ja Gneisenaun suorittama operaatio Atlantin kauppalaivasaattueita vastaan
Operaatio Rheinübung (1941) — Bismarckin ja Prinz Eugenin läpimurtoyritys Atlantille
Operaatio Doppelschlag (1942) — Admiral Scheerin ja Admiral Hipperin kauppalaivaston vastainen operaatio Novaja Zemljalla
Operaatio Sportpalast (1942) — Peruutettu operaatio jossa olisi ollut mukana mm. Tirpitz. Tarkoituksena oli ollut hyökkätä arktisia saattuereittejä vastaan.
Operaatio Rösselsprung (1942) — Keskeytetty hyökkäysoperaatio (mukana Tirpitz) arktista saattuetta PQ-17:ta vastaan.
Operaatio Wunderland (1942) — Laivue Wunderlandin suorittama tärkeiden satamien tuhoamis-tehtävä karanmerellä.
Operaatio Paukenschlag (1942) — U-veneiden suorittama operaatio Yhdysvaltain itärannikon laivaliikennettä vastaan
Operaatio Regenbogen (1942) — Admiral Hipperin ja Lützowin suorittama epäonnistunut hyökkäys arktista saattuetta JW-51B:tä vastaan
Operaatio Cerberus (1942) — Scharnhorstin, Gneisenaun ja Prinz Eugenin suorittama Englannin kanaalin läpiajo, tarkoituksena siirtää suuret pinta-alukset Brestistä Ranskasta kotisatamiinsa Saksaan
Operaatiot Domino, Fronttheater ja Paderborn (1943) — Scharnhorstin ja Prinz Eugenin operaatioita Norjanmerellä tammi- ja maaliskuussa 1943
Operaatio Zitronella (tai Sizilien) (1943) — maihinnousu liittoutuneiden hallussa olevaan Spitzbergeniin. Operaatiossa mukana Tirpitz ja Scharnhorst
Operaatio Ostfront (1943) — Scharnhorstin viimeinen operaatio, tarkoituksena hyökätä saattuetta JW-55B vastaan. Scharnhorst upotetaan Nordkapin luona.
Koko alkuvuoden 1945 Kriegsmarine suorittaa useita evakuointi- sekä maavoimien tulitukitehtäviä itärintamalla
Operaatio Deadlight (1945) — U-veneiden sodanjälkeinen upottaminen jotta ne eivät joutuisi liittoutuneiden sotasaaliiksi

Muita merkittäviä taisteluita olivat Admiral Graf Speen tuho Río de la Platalla ja Taistelu Atlantista. Pienempiin yhteenottoihin kuuluivat HMS Royal Oakin, HMS Gloriousin, Bismarckin, HMS Hoodin ja Scharnhorstin upotukset.

Ylin sodanjohto ei juurikaan arvostanut Kriegsmarinen toimintakykyä ja se taistelikin liittoutuneiden suurta ylivoimaa vastaan. Sodan loppupuolella vihollisen ilmavoimat olivat nujertaneet suurimman osan sen yksiköistä, mutta pienemmät alukset operoivat aina sodan viimeisiin hetkiin saakka.

Kriegsmarinen aluksia: