Kipsi
Wikipedia
Kipsi (kalsiumsulfaattidihydraatti) on kivennäinen, vesipitoinen kalsiumsulfaatti (CaSO4· 2H2O). Puhtaana kipsi on valkoista, väritöntä tai harmaata, joko läpinäkyvää tai läpikuultavaa. [1] Kiderakenne on monokliininen eli kipsiä löytyy yksinkertaisina kiteinä, rakeisena ja massiivisena.[1] Kipsiä esiintyy sedimenttisissä kerrostumissa samoissa paikoissa kuin kalkkikiveä, liuskeita ja savea. Puhtaanvalkoista ja hienorakeista kipsiä sanotaan alabasteriksi.[1]
Kuumennettaessa eli poltettaessa kipsi menettää kidevetensä ja muuttuu jauheeksi. Kun poltettua kipsiä sekoitetaan veteen ja tämä seos valetaan muottiin, niin se kovettuu ja saadaan kipsivalos (kipsinvalanta). Täten valmistetaan kipsikuvia, koristeita ym. Kipsiä käytetään myös posliinin valmistukseen ja lannoitteena.
Kipsistä voidaan rakentaa myös naamareita. Kipsiä voi ostaa yleensä tavallisista askarteluliikkeistä.
Kipsiä voidaan rakennuksissa sijoittaa niin ulos kuin sisällekin.[2] Kipsiä voidaan laittaa lisäaineeksi myös sementtiin.[1] Se ei pala ja on hajuton materiaali eikä se myöskään vääntyile tai lahoa.[2] Materiaalina kipsi ei aiheuta ongelmia allergisille.[2]
Kipsiä käytetään lääketieteessä kipsauksessa.
[muokkaa] Merkittävimmät esiintymisalueet
Kipsiä syntyy myös voimalaitosten rikinpoistolaitoksissa.
