Heidelberginihminen
Wikipedia
| Heidelberginihminen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Fossiili: Pleistoseeni | ||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Homo heidelbergensis Schoetensack, 1908 |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Heidelberginihminen Wikispeciesissä |
Heidelberginihminen (Homo heidelbergensis) oli varhainen ihmislaji, joka ilmaantui Eurooppaan noin puoli miljoonaa vuotta sitten. Laji oli olemassa n. 600 000–250 000 vuotta sitten.
Nimensä heidelberginihminen sai ensimmäisen löytöpaikkansa mukaan saksalaisesta Heidelbergin kaupungista. Varsinaisen heidelbergin ihmisen löytöpaikalta on löydetty myös tyypillistä Cromer-lämpökauden eläimistöä, muun muassa etruskisarvikuonoja, saksanhirviä, metsänorsuja, käyräsapelihammaskissoja, aromammutteja, leopardeja, leijonia ja virtahepoja.
Tutkijat arvelevat myös, että neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) oli sen suora seuraaja Euroopassa. Homo antecessor n. 750 000 vuotta sitten oli luultavasti tämän lajin edeltäjä, samoin ehkä Homo cepranensis 800 000–900 000 vuotta sitten. H cepranensis näyttäisi olevan heidelberginihmisen ja Homo erectuksen välimuoto. Parhaiten säilyneet Heidelberginihmisen fossiilit ovat 500 000–400 000 vuotta vanhoja. Lajin aivotilavuus oli 1 100–1 400 cm3, joka oli noin 93 prosenttia nykyihmisen aivotilavuudesta. Näiden ihmisten pituus oli n. 1,8 m ja ne olivat nykyihmistä lihaksikkaampia. Heidelberginihminen oli kehityssarjassa arkaainen Homo sapiens tai esisapiens kuten Homo sapiens idaltu ja Homo rhodesiensis.
Laji metsästi suuriakin eläimiä, kuten mammutteja ja Euroopan leijonia. Heidelberginihmiset luultavasti teurastivat metsästämänsä eläimet, koska niiden luista on löydetty viiltoja. Laji osasi käyttää tulta n. 350 000 vuotta sitten.
Joidenkin teorioiden mukaan laji olisi ollut ensimmäinen joka myös mahdollisesti hautasi ruumiit. Heidelberginihmisillä uskotaan olleen myös primitiivinen kieli, kuten niiden seuraajilla, neandertalinihmisillä. Heidelberginihmisten tekemiä luolamaalauksia ei ole löydetty.
[muokkaa] Heidelberginihmisen historiaa
- 900 000 Alkeellinen heidelberginihminen Afrikassa
- 700 000 Ehkä heidelberginihmisen valmistamia työkaluja Englannissa ennen jääkautta, silloin subtrooppinen ilmasto
- 700 000 Saksan heidelberginihminen valmisti puutyökaluja
- 500 000 Petralonan ihminen, Kreikassa käsitteli tulta
- 500 000 Levallois-kivikultturi
- 500 000 Boxgrovenin heidelberginihminen Englannissa
- 300 000 Sima de los Huesosin heidelberginihminen Espanjassa
- 300 000 Heidelberginihminen ehkä valmisti majoja Ranskassa (Terra Amatan löydöt)
- 250 000 Esisapiens: Steinheimin- ja swanscombeinihmiset
[muokkaa] Katso myös
| Ihmisen evoluutio |
|---|
| Sahelanthropus tchadensis - Orrorin tugenensis |
| Ardipithecus: A. kadabba - A. ramidus |
| Australopithecinet |
| Australopithecus : A. afarensis - A. africanus - A. anamensis - A. bahrelghazali - A. garhi |
| Paranthropus: P. aethiopicus - P. boisei - P. robustus |
| Ihmislajit |
| Kenyanthropus platyops |
| Homo: H. antecessor - H. habilis - H. rudolfensis - H. rhodesiensis - H. cepranensis - H. georgicus - H. erectus - H. ergaster - H. heidelbergensis - H. neanderthalensis - H. floresiensis - H. sapiens idaltu - H. sapiens sapiens |
