Selkäjänteiset
Wikipedia
| Selkäjänteiset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
| Alajaksot | ||||||
|
||||||
| Katso myös | ||||||
 Selkäjänteiset Wikispeciesissä |
Selkäjänteiset (Chordata) on eläinkuntaan kuuluva pääjakso. Selkäjänteiset määritellään organismeiksi, joilla on selkäjänne ainakin jossain niiden kehityksen vaiheessa. Selkäjänteiset ovat evolutiivisesti kaikkein kehittynein pääjakso.
Selkäjänteisten alajaksoja ovat suikulaiset, vaippaeläimet ja selkärankaiset. Esimerkiksi ihminen ja kaikki muut nisäkkäät ovat selkärankaisia ja siis selkäjänteisiä.
Selkäjänne on ranka, joka täysin kehittyneenä kattaa suurimman osan ruumiin pituudesta. Näin se jäykistää ruumiin ja antaa tukea liikkuessa.
Muita selkäjänteisille yhteisiä ominaisuuksia ovat mm. (Hickman ja Roberts, 1994):
- Kaksipuolinen symmetria
- Jaokkeinen ruumis ja lihakset
- Kolme bakteerikerrosta ja hyvin kehittynyt ruumiinontelo
- Yksi selkäpuolella sijaitseva selkäydin, joka päättyy pään puolella laajenevasti (aivot)
- Vatsapuolella sijaitseva sydän ja suljettu verenkiertojärjestelmä
- Täydellinen ruoansulatussysteemi
- Yleensä sisäinen tukiranka, luumainen tai rustomainen
Eläimet, joiden selkäjänne on jaettu nikamiin, muodostavat selkärankaisten alajakson.
