Cabinda

Wikipedia

Cabinda on Keski-Afrikassa sijaitseva alue, jonka omistajuudesta kiistellään. Cabindan tasavalta on julistanut alueen itsenäiseksi, mutta käytännössä Angola hallitsee sitä maakuntanaan. Kongon demokraattinen tasavalta erottaa sen eksklaaviksi muusta Angolasta. Maakunnasta pohjoiseen sijaitsee Kongon tasavalta.

Cabinda sijaitsee Atlantin valtameren rannikolla. Maakunnan pinta-ala on 7 270 neliökilometriä. Siellä on arviolta noin 260 000 asukasta (2005), joista valtaosa on kongoja tai kongoista ja portugalilaisista polveutuvia mulatteja.

Cabinda koostuu kunnista: Belize, Cabinda, Landana ja Mbuku-Nzau (Bucu-zau). Cabindan pääkaupunki on Tchiowa eli Cidade de Cabinda.

Cabindaa ei tule sekoittaa Kabindaan, joka on kaupunki Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Varhaishistoria 1.2 Siirtomaa-aika 1.3 Itsenäisyysliike 2 Väestö 3 Luonnonvarat

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Varhaishistoria

1400-luvulla Cabindan pohjoisosa kuului Luangun kuningaskuntaan, keskiosa Kakongon ruhtinaskuntaan ja eteläkärki Ngojon ruhtinaskuntaan. Sekä Kakongo että Ngojo olivat Kongon kuningaskunnan enemmän tai vähemmän itsenäisiä vasallikuntia. Varsinainen Cabindan kaupunki sijaitsee Ngojon alueella.

Portugalilaiset tutkimusmatkailijat saapuivat alueelle 1482. Aluksi Portugalin ja Kongon kuningaskunnan väliset suhteet olivat hyvät, mutta portugalilaisten harjoittama orjakauppa johti valtiot sotaan toisiaan vastaan. Portugali kukisti Kongon kuningaskunnan lopullisesti vuonna 1665.

[muokkaa] Siirtomaa-aika

Portugalilaiset kilpailivat Länsi-Afrikan kauppareiteistä Ranskan ja Hollannin kanssa. Vuonna 1784 he rakensivat kauppalaivastonsa turvaksi Cabindaan linnoituksen, joka joutuikin jo samana vuonna ranskalaisten hyökkäyksen kohteeksi.

Vuonna 1885 Berliinin konferenssissa Kongona tunnettu alue jaettiin Ranskan, Portugalin ja Belgian kesken. Ranska sai alueen, joka käsittää nykyiset Gabonin ja Kongon tasavallan, Belgia sai oikeuden nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueeseen, ja Portugali sai Kabindan kaistaleen ilman maayhteyttä Portugalin hallinnoimaan Angolaan. Näin Cabindasta tuli Portugalin hallinnossa Angolasta erillinen alue.

[muokkaa] Itsenäisyysliike

Cabindan itsenäisyyttä on perusteltu sekä historiallisilla että kulttuurisilla syillä. Cabinda sijaitsee Kongo-joen pohjoispuolella, maantieteellisesti erillään muusta Angolasta, joka sijaitsee Kongo-joen eteläpuolella. Historiallisesti Cabinda koetaan sen alueella sijainneiden Ngojon ja Kakongon ruhtinaskuntien seuraajaksi. Nykyään Cabindaa reunustaa kaksi ranskankieliseen kulttuuripiiriin kuuluvaa maata, Kongon tasavalta ja Kongon demokraattinen tasavalta, jotka ovat vaikuttaneet erillisen cabindalaisen kansallisen identiteetin muodostumiseen.

1970-luvulta lähtien Cabindan Vapautusrintama (Frente para a Libertação do Enclave de Cabinda, FLEC) on toiminut aktiivisesti. Järjestö julisti Cabindan itsenäiseksi Portugalista 1.8.1975. Marraskuussa 1975 Angolan MPLA:n joukot hyökkäsivät alueelle kuubalaisten tukemina ja liittivät Cabindan Angolan provinssiksi.

1980-luvulla useampaan kilpailevaan siipeen jakautunut FLEC on ollut koko sodan ajan alakynnessä, koska sillä on vähemmän miehiä ja heikommat varusteet kuin Angolan armeijalla. Vuonna 2002 Angolan armeija lisäsi Cabindaan sijoitettujen joukkojensa määrän 30 000:een, mikä on enemmän kuin kymmenys koko Cabindan väestöstä. FLEC kuitenkin pystyi jatkamaan sotatoimiaan Majomben sademetsän suojista ja rajojen takaa.

Angolan sisällissodan päättyessä vuonna 2002 eri ryhmiin jakautuneet Cabindan itsenäisyystaistelijat muodostivat yhteisen rintaman nimellä Forum Cabindês para o Diálogo (FCD), jonka puheenjohtajana toimi FLEC-Renovadan johtaja António Bento Bembe. Bembe alkoi ajaa rauhanpolitiikkaa ja hän solmi FCD:n nimissä rauhansopimuksen Angolan hallituksen kanssa 2006. Rauhansopimuksen mukaan Cabinda sai erikoisaseman, mutta ei autonomiaa eikä itsenäisyyttä, ja kapinallisjoukot päätettiin integroida Angolan armeijaan. Nzita Tiagon johtama FLEC-FAC irtisanoutui tästä sopimuksesta, koska heidän mielestään Bembellä ei ollut valtuuksia neuvotella FCD:n nimissä. Sopimus pantiin käytäntöön tammikuussa 2007, mutta FLEC-FAC on jatkanut sissi-iskuja ja se on ilmoittanut aikomuksestaan jatkaa sotatoimia, kunnes Cabindan itsenäisyys on saavutettu.

[muokkaa] Väestö

Cabindalaisten enemmistö on kongoja, jotka jakautuvat woyo-, vili-, ndingi-, yombe- ja sundi-heimoihin. Osa väestöstä on valkoisten ja mustien jälkeläisiä eli mulatteja.

Cabindalaiset puhuvat portugalia ja kongon kielen eri murteita, joiden välimuotona on syntynyt yksinkertaistettu puheenparsti, jota kutsutaan ibindaksi tai fiotiksi. On mahdollista, että kituban kieli sai alkunsa ibindasta. Sisällissodan johdosta kabindalaisia on joutunut pakenemaan naapurimaihin, Brazzavillen Kongoon ja Kinshasan Kongoon, missä he ovat oppineet ranskaa.

[muokkaa] Luonnonvarat

Cabindan vientituotteisiin kuuluu muun muassa kahvia, kaakaota ja puutuotteita. Noin 70 % Angolan tuottamasta öljystä tulee Cabindan edustalla olevalta merialueelta. Cabinda ei kuitenkaan ole rikastunut öljyn ansiosta, vaan hallitus on kanavoinut varat muihin tarkoituksiin.