Baskit

Wikipedia

Baskimaa

Baskit eli baskilaiset (baskiksi euskaldunak, esp. vascos, ransk. Les Basques) on Biskajanlahden rannalla Akvitaniassa Lounais-Ranskassa ja Pohjois-Espanjan Baskimaassa ja Pohjois-Navarrassa asuva kansa. Baskeja on noin 2 800 000. Baskien perinteisistä asuinalueista käytetään nimeä Baskimaa.

Baskin kieli on ainutlaatuinen Euroopan kielten joukossa: sille ei tunneta yhtään sukulaiskieltä. Tämä tukee osaltaan baskien kansallistuntoa. Baskin kieli saattaa olla viimeinen jäänne niistä mahdollisesti lukemattomista kielimuodoista, joita Euroopassa puhuttiin ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä. Baskien esi-isiksi on toisinaan arveltu Espanjan muinaisia asukkaita, ibereitä. Joskus baskin kieltä on myös arveltu muinaisten etruskien puhuman kielen sukulaiseksi.

Baskit ovat saaneet pääalueelleen Baskimaalla Espanjalta itsehallinnon, mutta erinäiset järjestöt ja ryhmät, kuten PNV, haluavat asuinsijoilleen itsenäisyyden. Vuoden 2006 Euskobarómetro-mielipidekyselyn mukaan 68 % baskeista on tyytyväisiä nykyiseen itsehallintoon ja 27 % tyytymättömiä. 43 % ilmoittaa itsensä nationalisteiksi, kun taas 50 % kieltää sen.^[1]

Euskadi Ta Askatasuna (suom. baskien kansa ja vapaus) eli ETA on kansainvälisesti terroristijärjestöksi luokiteltu järjestö, joka ajaa baskien itsenäisyyttä. Suurin osa baskeista karsastaa sen väkivallan tekoja.^lähde?

[muokkaa] Tunnettuja baskeja

tutkimusmatkailija Elkano, joka komensi ensimmäistä maailmanympäripurjehdusta Magalhãesin kuoltua Filippiineillä.
maantiekilpapyöräilijä Miguel Indurain
filosofi ja kirjailija Miguel de Unamuno
viulisti Pablo Sarasate
kuvanveistäjä Eduardo Txillida
Jesuiittojen perustaja Ignatius Loyola
Bernardo Atxaga, tunnetuin nykyinen baskikirjailija, jonka kirjoja on suomennettukin. Hänen teoksiaan on muiden muassa Obabakoak.
säveltäjä Maurice Ravelin äiti oli baski
valokuvauksen keksijä Louis Daguerre oli ranskalainen, mutta baskisukua
jalkapalloilija Gaizka Mendieta