Pohjoinen
Wikipedia
Pohjoinen on yksi neljästä pääilmansuunnasta. Kartoissa pohjoinen merkitään yleensä yläreunaan. Pohjoisnapa on pohjoisin paikka maapallolla. Magneettinen pohjoisnapa on hieman eri paikassa.
[muokkaa] Sanan alkuperä
Sana pohjoinen on sukua sanalle pohja. Uskottiin mahdollisesti, että Manalaan, eli ikään kuin maailman pohjalle pääsi pohjoisen kautta. Eteläisempien suomalaisten näkökulmasta jotakuinkin Pohjoisessa olivat myös Pohjanlahti ja Pohjanmaa, kuten myös myyttinen Pohjola.
Pohjoisella voi sanana olla yhteys myös pohjaan, talon pohjaan, jonne ei tehty ikkunoita. Vrt. etelä.
[muokkaa] Pohjoisen mytologinen merkitys muinaissuomalaisille
- Pääartikkeli: Muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset
Pohjoinen on nähty pahaksi ilmansuunnaksi. Äärimmäisessä pohjoisessa uskottiin sijaitsevan Pohjolan maan, josta olivat peräisin kylmyys ja monet taudit ja ongelmat. Usein ajateltiin myös reitin Tuonelaan, maanalaiseen kuolleiden valtakuntaan, kulkevan Pohjoisen kautta. Pohjoisessa seisoi maailmanpylväs, joka kannatti taivaankantta. Maailmanpylväs oli naulattu taivaankanteen Pohjannaulalla, Pohjantähdellä. Pohjantähti oli tärkeä suunnistuksessa.
Pohjoisessa oli myös Lappi, joskin usein Pohjolaa lähempänä ja konkreettisempana. Aivan lähistölläkin omista asuinalueista pohjoiseen päin sijaitsevia vähemmän viljeltyjä alueita voitiin kutsua Lapiksi, ja niiden asukkaita voitiin nimittää lappalaisiksi. Lappalaiset ja Pohjolan väki nähtiin usein vihamielisinä noitina, jotka ampuivat noidannuolia ja aiheuttivat muuta pahaa. (katso esim. Lapinnoita, Lappalaiset suomalaisessa kansanperinteessä) Pohjoistuulen mukana tuli Lapista tai Pohjolasta tauteja, noidannuolia ja ilkeitä yliluonnollisia olentoja.
[muokkaa] Lähde
- Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992-2000. ISBN 951-717-692-9.
 |
Pääilmansuunnat | Väli-ilmansuunnat |
| Pohjoinen | Koillinen | |
| Itä | Kaakko | |
| Etelä | Lounas | |
| Länsi | Luode |
