Kartta
Wikipedia
Kartta on mittakaavan mukaisesti pienennetty ja merkeiltään selitetty piirroskuva tietystä alueesta. Kartan tärkein tehtävä on kertoa, miten paikat sijaitsevat toisiinsa nähden.
Karttamerkit ovat pisteitä, viivoja ja erilaisia kuvioita, joiden koko, väritys ja muoto vaihtelevat. Merkit selitetään yleensä kartan reunassa.
Karttamerkkeihin kuuluvat myös pituus- ja leveyspiirit, jotka näkyvät kartalla pysty- ja vaakaviivoina, ja kartan reunaan merkittyinä astelukuina, esimerkiksi 60 astetta 15 minuuttia itäistä pituutta (60° 15' I). Koska Maa on pallon muotoinen, on tasokarttojen laatimisessa käytettävä jotakin karttaprojektiota.
Monissa kartoissa on lisäksi korkeuskäyriä, jotka kertovat kuinka korkealla jokin paikka tai alue on meren- tai järvenpinnasta.
Kartan mittakaava ilmaisee, paljonko kartasta mitattu etäisyys on pienempi kuin etäisyys maastossa. Esimerkiksi mittakaava 1:20 000 tarkoittaa, että yksi senttimetri kartalla on luonnossa 20 tuhatta senttimetriä eli 200 metriä.
Miltei aina kartoissa on pohjoisnuoli, joka kuvaa pohjoisen sijaintia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Varhaisimpia maantieteellisiä karttoja laativat muinaiset egyptiläiset, babylonialaiset ja foinikialaiset. Vanhin tunnettu kartta on babylonialainen savitaulukartta noin vuodelta 2500 eaa.
Pohjan tieteelliselle kartografialle loi kreikkalainen Eratosthenes (n. 276–194 eaa.) ottamalla käyttöön pituus- ja leveyspiirit sekä arvioimalla maapallon ympärysmitan.
Suomen nykyistä aluetta on kuvattu pohjoista Eurooppaa esittävissä kartoissa jo kauan ennen kuin alue vakiintui poliittisesti ja kulttuurillisesti. Tunnetuimpia varhaisia karttoja ovat Jacob Zieglerin 1532, Olaus Magnuksen (Carta marina) 1539 ja Gerhardus Mercatorin 1595 kartat sekä Andreas Bureuksen kartta 1626.
[muokkaa] Teemakartat
Teemakartoissa keskitytään kuvaamaan aluetta tietyn teeman suhteen. Esimerkiksi sääkartta on teemakartta, jossa kuvataan alueen sääennustetta. Teemakartta on yleensä karsittu kaikesta epäoleellisesta tiedosta. Esimerkiksi sääkartoissa on harvemmin korkeuskäyriä tai tiestöä. Teemakarttoja voidaan tehdä esimerkiksi alueen kasvillisuudesta, alueen maiden väkiluvuista tai alueen lukutaidottomuusprosenteista.
Teemoja voidaan esittää erilaisilla tyyleillä. Teemaa voidaan kuvata värein, kuten värittämällä viileät alueet sinisillä ja lämpimämmät punaisilla sävyillä. Teema voidaan esittää myös symboleilla, esimerkiksi sijoittamalla pieniä maissin tai perunan kuvia näitä kasveja tuottaville alueille. Symbolin koko saattaa vaihdella sen suuruusluokan mukaan; esimerkiksi maissin kuva saatetaan esittää sitä isompana, mitä enemmän alue tuottaa maissia. Kuvituksessa ja symboloinnissa on kiinnitettävä huomiota värien ja kuvioiden herättämiim mielikuviin. Esimerkiksi maiden väestötiheyksiä esittävässä teemakartassa tumma sävy mielletään tiheämmän asutuksen alueeksi ja miltei valkea alue mielletään autioksi.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Maanmittauslaitos
- Maanmittauslaitoksen historiasivusto Karttakäärö
- Maanmittaus-aikakauskirja
- Historiallisia kaupunkikarttoja
- Texasin yliopiston karttasivu
- Cool Maps
- World Atlas
- Karttapallo.fi
- Eniron karttapalvelu
