Bölling-interstadiaali
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Bölling-interstadiaali (Bølling-interstadiaali) 14 670-14 100 vuotta sitten merkitsi jääkauden päättymisen alkua. Vain muutamia kymmeniä vuosia kestänyt lämpeneminen nosti talvilämpötiloja, ja myös kesälämpötilojakin. Lämpötila nousi koko maapallolla rajusti ja jäätiköt vetäytyivät salamavauhtia. Metsä eteni kohti pohjoista. Böllig-kautta seurasi hieman kylmä vanha dryas, mutta lämmin kausi jatkui vielä Böllingiä hieman viileämmällä Alleröd-kaudella. Koko lämpökausi päättyi dryaskauden äkilliseen kylmenemiseen. Bölling-Alleröd-kausiin ja dryaskauteen liittyvät rajut ilmastonmuutokset aihauttivat osaltaan mammuttien kuoleman. Böllingin lämpenemisen syyksi arvellaan Maan radan muutosta, josta aiheutui Pohjois-Atlanttia Golfvirran käynnistyminen täydelle teholle. Golfvirtahan lämmittää Eurooppaa nimenomaan talvella.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Bölling-interstadiaali
Bölling-kausi merkitsi jääkauden jälkeistä kevättä. Talvilämpötila nousi silloin dramaattisesti muutamassa kymmenessä vuodessa 15-25 astetta. 14 670 vuotta sitten talvilämpötila nousi Pohjois-Saksassa -21:stä -6° C:een, Irlannissa -25° C:stä 0° C:hen, mutta kesälämpötila nousi 55 leveysasteella vain 3-6° C. Grönlannin keskilämpötila nousi muutamassa kymmenessä vuodessa 9° C. Bölling-interstadiaalin kasvillisuus oli Ranskassa tundran sijasta kylmää aroa, jolla kasvoi ruohoa, saraa (carex), Compositae-kasvillisuutta ja harvassa kylmää sietäviä kuusia ja pajuja. Peura tai hevonen oli pääasiallinen laji riippuen alueesta. Oli myös biisoneita, saiga-antilooppeja, napakettuja, . Madeleinen kulttuuri oli levinnyt tai levisi pohjoiseen. Etelä-Belgiassa oli Chaleuxin Madeleinen kulttuurin paikka.Pohjois-Ranskaan ilmestyi lämpimän ilmanalan puita, tammea, hasselpähkinää, . Kylmän ilmanalan eläinten lisäksi Etelä-Belgiassa oli lämpimähkön ilmaston hirviä. Merenpinta nousi Böllingin vuosisatoina 100 m. Lauhkean vyöhykkeen metsät siirtyivät 41 astetta pohjoista leveyttä asti, kun jää suli laajoilta alueilta. Bölling aloitti pitkän Bölling-Alleröd-interstadiaalin, jota kutsutaan nimellä B/A-intestadiaali. Böllingiä kutsutaan nimellä "Pollen zone 1b", GI-1e tai Bölling-oskillaatio ja sen alkamiselle on käytetty jopa ajoituksia 14 000 ja 15 000 vuotta sitten. Dramaattisin muutos oli talvilämpötilan, ei kesälämpötilan muutoksessa. Lämmin Bölling merkitsi kylmän, myöhäisen pleniglasiaalin (runsaan jään kauden) loppua. Nopea lämpötilan muutos liittyi Atlantin jäärintaman muutokseen, jolloin ilmasto muuttui ja Pohjois-Atlantin matalapaineet pääsivät saapumaan Noin 14500 vuotta sitten Antarktis viileni niin sanottuun ACR-tapahtumaan.
Eurooppaan, kun ilmamassojen raja ei enää ollut paikassa, jossa se olisi sulkenut mataloiden vapaan liikkumisen. Tällä ilmamassojen paikan muutoksella selittyy nopea lämpötilan muutos -30°C:stä nollaan. Böllingille oli tyypillistä Euroopan laajan arotundran kasvillisuuden korvautuminen lämpimänaron kasvillisuudella koko alaltaan.
Böllingin alettua jään raja kulki Oslon ja Göteborgin väliltä n 1/3 Göteborgiin päin. Vätternin etelälaidalta Ruotsissa Öölannin pohjoispuolelle ja keskiseen Götlantiin. Oslo oli jään alla, mutta Keski- ja Pohjois-Norjan rannikkoa oli jäättömänä pieni kaistale 60 leveyastetaan pohjoispuolelta Finnmarkin leveyksille ja kuolan niemimaalle asti. Jään raja kulki Etelä-Latviasta äänisen eteläpuolelle. Skotlannissa oli jäätä pieni alue ja tundraa. Islanti oli vielä kokonaan jäässä. Alppeja peitti jää.
Bölling-kauden alkuvauhetta sanotaan monesti Meiendorf-interstadiaaliksi.
[muokkaa] Bölling-interstadiaalin jako
Bölling-interstadiaalin voidaan katsoa alkavan jo Meiendorf-interstadiaalista.
| Kausi | Milloin oli kalenterivuotta sitten |
Radiohiilivuotta sitten | Muuta |
|---|---|---|---|
| Pre-Bölling-interstadiaali | 15750 - 14850 | ||
| "Lista-stadiaali" (LI) | 14850-14500 | ||
| Bölling/Meiendorf-interstadiaali | 14500/14700-13860 | ||
| "Vanhin tundrakausi" | 13860-13730 | ||
| Bölling-interstadiaali BÖ, BO | 13730-13480 | ||
| Vanha tundrakausi OD | 13480-13350 | Dryas II | |
| Alleröd-interstadiaali AL | 13350-12700 | ||
| Nuorempi dryas YD | 12700-11560 | Dryas III | |
| Preboreaalin lämpeneminen PB | 11560-11300 | 10000-9700 |
[muokkaa] Lämpötilan kehitys
Lämpötilan kehitys Tanskassa Bälling-Alleröd-interstadiaalin aikana.
Ajat radiohiilivuosina
- Vanhin dryas 14000-12600 BP 8-9 °C
- Bölling-interstadiaali 12600-12200 15 °C
- Vanhempi dryas 12200-11800 13-15 °C
- Allerödkausi 11800-11000 15-17 °C
- Nuorempi dryas 11000-10000 10 °C
