Interstadiaali
Wikipedia
Interstadiaali oli jääkauden keskellä oleva lämmin kausi, jonka alussa lämpötila kohosi jopa 20 astetta melko nopeasti, jonka jälkeen alkoi hidas viileneminen. Interstadiaalin aikana jäätiköt kutistuivat jopa niinkin paljon että lämpimissä interstadiaaleissa suuri mannerjäätikkö saattoi lähes kadota. Kylmä interstadiaali vastasi pientä jäätiköitymistä.
Interstadiaalin aikana metsä lisääntyi, ilmasto kostui ja lämpeni jäättömillä alueilla Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kuiva-aro saattoi korvautua kosteammalla preerialla. Eläimistö ja kasvillisuus siirtyivät pohjoiseen, esimerkiksi mammutti vaelsi niille alueille, joilta oli hävinnyt kylmän stadiaalin aikana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Interstadiaali
Viime jääkauden ns Keski-Veiksel-vaiheen interstadialaien aikana Pohjois-Euroopassa kasvoi tundraa, vaivaiskoivua, pajua ja katajaa jäättömillä alueilla. [1]
Interstadiaalinkin aikana ilmasto saattoi olla pohjoisilla leveysasteilla melko kylmä ja viime jääkaudella esiintyi Skandeilla suuri jäätikkö monen interstadiaalinkin aikana. Ilmasto saattoi joskus viiletä huomattavasti keskellä lämmintä interstadiaalia muutamaksi sadaksi vuodeksi. Jääkauden aikainen ilmasto näyttää olleen häiriöherkempi kuin nykyinen. Kylmiä, lyhyitä interstadiaaleja sanotaan joskus myös intervalleksi, väleiksi. Pieniä interstadiaaleja sanotaan usein myös oskillaatioiksi, värähdyksiksi.
Interstadiaalien syynä pidetään jäätiköiden ja merivirtojen vuorovaikutusta. Tarkkaa mekanismia ei tunneta, vaikka pääasialliseksi syyksi on katsottu ns. termohaliinikierron häiriöt. Jäätiköiden sulamisesta tai jääjärvien tyhjenemisestä lähtevä kylmä vesi voi pysäyttää termohaliinikierron. Kun termohaliinikierto taas käynnistyi, alkoi siihen liittyvä Golgvirta kuljettaa lämpöä pohjoiseen sulattaen merijään Norjan rannikolta asti.
Grönlannista poratuista jäänäytteistä on tunnistettu noin 24 interstadiaalia.
[muokkaa] Lämpötilan kehitys Bölling-Alleröd-interstadiaalina ja kylmänä dryaskautena
Interstadiaali alkoi nopeana lämpötilan nousuna, joka hitaammin viileni kylmäksi stadiaaliksi. Isossa-Britanniassa on tutkittu lämpötilan kehitystä koppakuoriaislajien avulla. Hyönteislajistot riippuvat herkästi lämpötilasta. Lämpötila nousi Yorkshiressä dramaattisesti noin 13 000 vuotta sitten heinäkuussa 12–14 °C ja 19–21 °C tammikuussa, kesämaksimiin 20 °C ja talviminimiin 5 °C. Jyrkän nousun alussa huomataan ensin nopea 5 °C nousu, nopea 2,5 °C lasku ja sitten ensin nopea, sitten hieman hitaampi 15 °C nousu. Lämpötila laski tämän jälkeen noin 5 °C/1000 vaihdellen jopa 2,5° C. Lämpötila kääntyi uudelleen jyrkkään nousuun noin 10100 vuotta sitten.
[muokkaa] Suuret interstadiaalit viime jääkaudella
Interstadiaalien ajoituksissa on ongelmia, lämpötila vaihteli melko nopeasti jääkaudella ja hiili-14-ajoitus, termoluminesenssimenetelmä ja jääkairausnäytteiden ajoitus ovat epätarkkoja. Näin ollen eri menetelmällä saadut ajoitukset vaihtelevat eri lähteissä. Osa interstadiaaleista on päällekkäisiä, joitain interstadiaaleja vastaa 2-osainen lämpeneminen.
| Interstadiaali | Muun paikan interstadiaali |
GI/IS numero (Grönlannin interstadiaali) |
Kalibroitu aika GISP2 tms. |
Aika C-14 BP uncal. | Lämpötila | Muuta | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Amersfoort | n. 110000–105000 | ||||||
| Brörup | Suraz | MIS 5c | 105000–100000/95000 | ||||
| Odderade | MIS5a? | 85000–74000(/71000) | |||||
| Oerel | IS16 | 62000–60000 (67700–66400) |
|||||
| Glinde | Oppstad | 56000–54000 | |||||
| Moershoofd | Port Talbot 1, Turov | IS14 | n. 50000 | ||||
| Hengelo I ja II | Shapurovo | IS12 | GISP2 45400–43200 | 42800–40500 | Pitkä, lämmin | ||
| Würm II–III/2 | 42600–40000 | 39900–37200 | Lyhyiden rykelmä | ||||
| Les Cottés | Port Talbot 2 | 38400–34200 | 35600–33300 | Pitkä, lämmin | |||
| Denekamp | Arcy? Borisov, Plum Point | IS18 | ? | ? | |||
| Quincay | 35200–34500 | 32300–31500 | |||||
| Arcy | =Denekamp??? | ? | 33800–33000 | 30800–30000 | |||
| Maisiéres | 32400–31600 | 29400–28600 | |||||
| Kesselt | 29000–27000 | ||||||
| Tursac | Paudorf | IS3,4 (IS2?) | 29000–27500 | 25800–24200 | |||
| Interstadiaali IX | IS2??? | GISP2 n. 25600–24400 | n. 22300–21000 | ||||
| Laugerie | n. 23500–22000 | n- 20000–18500 | |||||
| Lascaux | n. 20800-n. 17000 | n. 17500- n. 14000 | |||||
| Pre-Bölling | |||||||
| Bölling/Alleröd | B/A-interstadiaali | IS1 | 14700- | n. 13000- |
[muokkaa] Muita tunnettuja interstadiaaleja
Interstadiaalien nimistö on kirjavaa ja ajoitukset eptarkkoja.
- Port Talbot (USA:ssa)
- Port Talbot 1 47000–44000 radiohiili? vuotta sitten
- Port Talbot 2 38000 kalenterivuotta sitten
- Stillfried A 80000–70000 BP
- Stillfried B (Würm I/II) 35000–28000 BP
- Willendorf n. 42000 BP
- Schwallenbach I 38900–37900 BP
- Schwallenbach II 32100–31200 BP
- Scwhallenbach III n. 30500 BP
[muokkaa] Lähteet
- ↑ www.student.oulu.fi/~nikoli/kvartaaristrat.ppt
