Arnold Rüütel
Wikipedia
Arnold Rüütel (s. 10. toukokuuta 1928 Laimjala, Saarenmaa) oli Viron presidentti vuosina 2001–2006.
[muokkaa] Elämäkerta
Käytyään maatalousopiston Rüütel työskenteli jaostonjohtajana Saarenmaan maatalousosastossa. 1957 hänestä tuli Viron karjanhoito- ja eläinlääketieteen tutkimuslaitoksen koetilan karjatalouden pääasiantuntija ja sen jälkeen koko tutkimuslaitoksen johtaja. 1963–1969 hän oli Tarton valtiontilan johtaja. Hänet valittiin 1969 Viron maatalousakatemian rehtoriksi, mutta samalla hän harjoitti myös aktiivista tieteellistä tutkimustyötä. 1977 alkaen hän oli eri tehtävissä valtion viroissa ja lainsäädäntöelimissä. Vuonna 1983 hänet valittiin Neuvosto-Viron korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi. Hänellä oli merkittävä rooli Viron itsenäisyysjulistuksen valmistelussa ja vahvistamisessa.
16. marraskuuta 1988 julkistettu asiakirja pani alulle Neuvostoliiton murenemisen. Rüütel tuli maailmalla tunnetuksi Viron itsenäisyyden puolustajana selkkauksessa Moskovan keskushallinnon kanssa. 1990 maaliskuussa hänet valittiin taas korkeimman neuvoston jäseneksi ja neuvoston ensimmäisessä istunnossa myös sen puheenjohtajaksi. Viron silloinen korkein valtaelin hyväksyi päätöksen Viron uudesta valtiollisesta asemasta. Toukokuussa 1990 maan uudeksi viralliseksi nimeksi tuli Viron tasavalta, ja Rüütel oli Viron korkeimman neuvoston puheenjohtaja lokakuuhun 1992 asti. Hänen aloitteesta perustettiin 12. toukokuuta 1990 Baltian maiden neuvosto, jolla oli itsenäisyystaistelun kannalta merkittävä rooli Baltian maiden yhteisrintaman luomisessa. 20. elokuuta 1991 Viron korkein neuvosto teki päätöksen Viron itsenäisyydestä, ja jo 17. syyskuuta 1991 Viro hyväksyttiin YK:n täysivaltaiseksi jäseneksi.
Rüütel oli Viron itsenäisyyten johtaneina vuosina Viron valtion johtaja. Hänellä oli merkittävä rooli kansan keskittämisessä taisteluun yhteisen päämäärän puolesta.
Valtion johtamisen ohella Rüütel jatkoi tieteellistä tutkimustyötään, jonka tuloksena oli tohtorinväitöskirja vuonna 1991. Rüütel on yhdysvaltalaisen Bentley Collegen kunniatohtori. Häneltä on ilmestynyt sekä Virossa että ulkomailla yli sata tieteellistä artikkelia.
Vuonna 1992 hän oli ehdolla Viron presidentiksi ja sai 43 prosenttia äänistä. Vuonna 1995 hänet valittiin ennätyksellisellä äänimäärällä Riigikogun jäseneksi ja sen jälkeen Riigikogun varapuhemieheksi. 1994–2001 hän oli keskustaoikeistolaisen Maakansan puolueen puheenjohtaja. Vuodesta 1999 puolueen nimi oli Viron kansanliitto. Valitsijamiesraati valitsi Rüütel valittiin 21. syyskuuta 2001 Viron presidentiksi.
Rüütel toimi 1981–1988 luonnonsuojelua ja ympäristökasvatusta edistävän Viron luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. 1989 hänet valittiin sivistyselämää edistävän Forselius-seuran puheenjohtajaksi. 1993 Rüütelistä tuli maailmanlaajuisen Vihreä risti -liikkeen Viron kansallisen järjestön presidentti. Järjestö on toiminut sen puolesta, että Viron alue saataisiin puhdistetuksi neuvostoarmeijan maahan jättämistä saasteista ja että Viro säilyisi jälkipolville puhtaana ja luontoystävällisenä. Niin ikään sen tehtävä on Viron yli 3 500 kilometriä pitkän rantaviivan kunnostaminen sekä pienten satamien kunnostaminen ja perustaminen.
[muokkaa] Perhe
Arnold Rüütelin puoliso Ingrid Rüütel on humanististen tieteiden tohtori, kansainvälisesti tunnettu folkloristi, Baltica-folkloreliiton presidentti. Perheessä on kaksi tytärtä ja lastenlapsia.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Arnold Rüütel Jyväskylässä: Viro EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostamisen kannalla
- "Viron EU-jäsenyys sai sinettinsä" ProEstonia lehti 3/2003
Viron presidentit | |
Konstantin Päts (1938–1940) | Lennart Meri (1992–2001) | Arnold Rüütel (2001–2006) | Toomas Hendrik Ilves (2006–) |