Amerikanvaris
Wikipedia
| Amerikanvaris | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen | ||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Corvus brachyrhynchos Brehm, 1822 |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Amerikanvaris Wikispeciesissä |
Amerikanvaris (Corvus brachyrhynchos) on variksen amerikkalainen sukulainen ja se kuuluu varpuslintuihin. Lajin nimesi Christian Ludwig Brehm 1822.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on noin 50 cm ja paino 450 g, eli se on variksen kokoinen. Sen puku on kokonaan musta. Korpista sen erottaa muun muassa pienempi koko ja erilaiset äänet. Myös äänet ja käyttäytyminen ovat saman tapaisia kuin variksella. Nuoren amerikanvariksen silmät ova siniset ja kita vaaleanpunainen. Amerikanvaris on vankeudessa elänyt 30-vuotiaaksi, vanhin luonnossa elänyt 14 vuotta 7 kuukautta vanhaksi.
[muokkaa] Esiintyminen
Pohjoisamerikkalainen laji, joka on levittäytynyt Kanadan keskiosista lähes kaikkialle Yhdysvaltoihin ja osaan Pohjois-Meksikoa. Lajin populaation koko on noin 31 miljoonaa yksilöä. Pohjoisimmat populaatiot ovat lyhyen matkan muuttajia. Lajia ei ole tavattu Suomessa.
[muokkaa] Elinympäristö
Kuten varis, myös amerikanvaris pesii lähes kaikenlaisissa ympäristöissä kaupungeista maaseudulle ja metsäalueille. Muuttoaikoina ja talvella ne parveilevat viljelyksillä, kaatopaikoilla ja muualla ihmisen luomilla helpon ravinnon lähteillä. Talviparvet yöpyvät uskollisesti samoissa metsiköissä ja on todettu niiden käyttäneen samaa metsikköä 100 vuoden ajan. Joskus yöpymisparvet voivat olla valtavia, jopa 1–2 miljoonaa yksilöä käsittäviä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Amerikanvaris on yksiavioinen ja pesii löyhinä yhdyskuntina, todennäköisesti perhekunnittain. Se on lisääntymiskykyinen 2 tai 3 vuoden ikäisenä. Risupesä rakennetaan puun latvaan, joskus myös pensaaseen ja hyvin harvoin maahan. Pari voi rakennella myös joitakin valepesiä ihmisten hämäämiseksi, sillä lajia on vainottu ankarasti. Munia on 3–6 ja naaras hautoo noin 18 päivää. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta. Molemmat emot huolehtivat poikasten ruokkimisesta, ja usein myös joku ulkopuolinen varis, joka saattaa olla parin edellisen pesinnän lintuja. Poikaset lähtevät pesästä noin 5 viikon ikäisinä.
[muokkaa] Ravinto
Kaikkiruokainen. Syö muun muassa raatoja, selkärangattomia, linnunmunia ja -poikasia, sammakoita, kaloja, kaatopaikkajätteitä ja niin edelleen.
[muokkaa] Lähteet
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
- ADW
- All About Birds
