Muna
Wikipedia
Muna on munivan eläimen munasolu, joka kehittyy emon ulkopuolella. Näin lisääntyvät sammakkoeläimet, hämähäkit, monet kalat, kaikki linnut, useimmat matelijat ja hyönteiset sekä nisäkkäistä nokkaeläimet. Hautomo on ruuantuotannossa käytetty laitos, jossa munan kehittymiselle annetaan mahdollisimman hyvät olosuhteet.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Eri eläinten munat
[muokkaa] Lintujen munat
Munan rakenteessa uloimpana on vahva kalsiumkarbonaatista rakentunut kuori, joka suojaa sitä. Kuoren alla on valkuaista ja keskellä keltuainen. Keltuaisen pinnalla on alkiokeltuainen, jossa sijaitsee alkiolevy, eli munasolu. Keltuainen on alkion ravintona ennen sen kuoriutumista. Monien lintulajien munat ovat valkoisia, toisten taas värillisiä, joko yksivärisiä tai kirjavia. varpuslintujen munat ovat yleensä värillisiä, usein kirjavia. Biliverdiini ja sen sinkkikelaatti antavat munalle sinisen tai vihreän värin, protoporfyriini puolestaan punaisen tai ruskean. Yksivärisiä munia munivat koloissa pesivät linnut, tai linnut, jotka peittävät munat poistuessaan pesästä, tai linnut, jotka hautovat kiinteästi, esimerkiksi pingviinit. Avoimesti pesivät lintulajit munivat yleensä kirjavia munia, jotka eivät erotu ympäristöstään niin helposti kuin yksiväriset munat.
Lintujen munat ovat yleensä soikeita, mutta poikkeuksiakin on. Paljaalla maalla pesivien lintujen munat ovat usein kartiomaisia putoamisen välttämiseksi. Maakoloissa pesivät linnut puolestaan tuottavat lähes pyöreitä munia.
Linnut (mm. kanat) voivat munia ilman hedelmöitystäkin, mutta vain niiden hedelmöityneistä munista syntyy poikasia. Yleisin syötävä muna on kananmuna.
Strutsin noin 1,5 kg:n painoinen muna sisältää suurimman toistaiseksi tunnetun yksittäisen solun, vaikka dinosaurusten munien tiedetäänkin olleen suurempia. Kimalaiskolibrin muna painaa vain puolisen grammaa – se on pienin tunnettu linnunmuna. Jotkin matelijat ja useimmat kalat tuottavat vielä pienempiä munia, ja hyönteiset sekä muut selkärangattomat vielä niitäkin pienempiä.
[muokkaa] Kalojen munat
Kalojen tunnetuin lisääntymistapa on muniminen. Naaras laskee mädin sopivaan paikkaan, ja uros hedelmöittää sen ulkoisesti. Tyypillisesti yhdellä kerralla kalanaaras laskee suuren määrän mätiä kudussaan (aikuinen naarasturska tuottaa tyypillisesti 4–6 miljoonaa munaa yhdessä kudussa). Sen jälkeen munat jäävät ilman hoivaa. Munasta kuoriutuvalla kalanpoikasella on keltuaispussi ravintonaan. Se riittää muutamaksi päiväksi - sinä aikana kalanpoikanen oppii uimaan. Keltuaispussin ravinnon loputtua kalanpoikasella on kriittinen aika, jonka jälkeen sen pitää oppia etsimään ravintoa; muutoin se kuolee nälkään.
Joidenkin kalojen kuten rauskujen ja haiden munat kehittyvät emon ruumiin sisällä. Silloinkin kalanpoikasille muodostuu keltuaispussi, josta poikaset saavat ravintoa ilman suoraa emon ruokkimista napanuoran kautta. Syntyessään kalanpoikanen on suhteellisen täysikasvuinen. Vanhemmat kalanpoikaset voivat syödä nuorempia sisaruksiaan emon sisällä ravinnoksensa.
Joissakin harvinaisissa tapauksissa (kuten vasarapäähait) kalat synnyttävät eläviä poikasia. Silloin poikanen kasvaa emon sisällä ja saa ravinnon emolta.
[muokkaa] Nisäkkäiden munat
Vain eräät harvat nisäkkäät munivat munia. Ne ovat risteytyneet vesinokkaeläimistä ja nokkasiileistä.
[muokkaa] Matelijoiden munat
Matelijoiden munat ovat kumi- tai nahkamaisia ja olleet aina valkoisia.
[muokkaa] Hyönteisten munat
Hyönteisten munat (ovo) ovat hyvin vaihtelevan muotoisia ja värisiä. Vaaleat ja ruskeat sävyt ovat vallitsevia, mutta ne voivat olla myös kirkkaan keltaisia tai vihreitä, sinertäviä, punaisia, oransseja, mustia jne. Muninta tapahtuu usein toukan ravintokasvin lehdille, mutta toisinaan lajityypillisellä tavalla myös muille pinnoille kuten kaarnanrakoihin tai kotelokehdon pinnalle. Usein ne munitaan hyvin säännöllisen muotoisiin rykelmiin, mutta eräät lajit sijoittavat niitä yksi kerrallaan eri paikkoihin tai tipauttelevat niitä lennosta sinne tänne. Naarashyönteisellä voi olla piikkimäinen lisäke, munanasetin eli ovipositori, takaruumiin kärjessä. Esim. loispistiäiset munivat munansa sen avulla syvälle saaliseläimen kudoksiin. Eräiden perhoslajien naarailla on myös pidentynyt putkimainen lisäke takaruumiin kärjessä, jonka avulla muninta voi tapahtua vaikkapa syvälle ravintokasvin verhiön sisään. Lahon puuaineksen sisään munivia lajeja on lukuisia. Osa hyönteislajeista talvehtii muna-asteella. Munista kuoriutuvat toukat saattavat syödä munankuorensa ensimmäisenä aterianaan.
[muokkaa] Muna ruoanvalmistuksessa
Varsinkin kananmunia, mutta myös strutsin, hanhen, ankan ja viiriäisen munia syödään paistettuina ja keitettyinä. Muna voidaan valmistaa syötäväksi paitsi keittämällä sellaisenaan, myös uppomunana, jolloin se rikotaan varovasti kiehumispisteessä olevaan veteen. Tunnettuja munaruokia ovat munakas eli omeletti, munakokkeli ja hämäläinen perinneruoka munajuusto. Myös kalojen mätiä käytetään ruoanvalmistuksessa. Sammen mätiä kutsutaan kaviaariksi.
Monissa uuniruoissa, kuten perinteisessä suomalaisessa makaronilaatikossa, uunissa kypsennettävien ruoka-aineiden päälle kaadetaan kananmunien ja maidon seosta, munamaitoa. Kuumentuessaan munamaito hyytyy ja sitoen ruoka-aineet yhteen.
Leivonnassa kananmunaa käytetään kohottamaan, vaahdottamaan ja antamaan valmiille ruoalle väriä. Kananmunien valkuaisten proteiinit denaturoituvat eli niiden tertiäärinen rakenne rikkoutuu vatkattaessa. Muiden lintujen munat eivät vaahtoudu. Sokerikakun kuohkea rakenne perustuu vaahdoksi vatkattuun kananmunien ja sokerin seokseen. Marenkia valmistettaessa vatkataan munanvalkuaisia vaahdoksi, johon lisätään sokeria. Munankeltuaista käytetään majoneesin ja muiden emulsiokastikkeiden valmistuksessa. Munankeltuaisella voidaan myös sakeuttaa eli suurustaa kastikkeita; tätä pidetään herkullisimpana ja vaativimpana suuruksena. Perinteinen kermajäätelö valmistetaan vatkaamalla jäähdytetyssä astiassa keltuaisilla sakeutettua kermakastiketta.
[muokkaa] Ravintosisältö
Sadassa grammassa keitettyä kananmunaa – määrä vastaa kananmunan koosta riippuen 1,3 – 1,8 munaa – on 597 kJ eli 143 kcal, 10,3 g rasvaa, 12,5 g valkuaisaineita ja 1,3 g hiilihydraatteja. Kolesterolia on 360 mg, minkä takia aiemmin kehotettiin korkeasta kolesterolista kärsiviä välttämään kananmunan syömistä. Munassa on A-, D-, E- ja B-vitamiineja, rautaa sekä seleeniä.
[muokkaa] Triviaa
- Joissakin kulttuureissa ja uskonnoissa munaa pidetään uuden alun ja elämän symbolina. Esimerkiksi ortodokseilla on käytössä tapa maalata ikoneita puisiin muniin. Vanhan kalevalaisen uskomuksen mukaan maailma on syntynyt munasta.
- Muun muassa aunuksenkarjalan sana muna tarkoittaa kivestä; munasta käytetään venäläistä nimitystä jaitsa.
- Nuorisoslangissa muna tarkoittaa siitintä.
